Sadepäivät ovat hidastaneet kylvöjä lähes koko maassa ja kylvöt ovat pysähdyksissä. Maaseutukeskusten antamien tietojen mukaan Etelä-Suomessa ollaan jo nyt noin viikon jäljessä normaalista aikataulusta. Toisaalta vettä tarvitaan vesipulan lievittämiseksi.
Runsaiden sateiden jälkeen pellon pinta kuorettuu helposti, mikä haittaa kylvösten taimettumista. Erityisesti hiesumailla ja sokerijuurikasmailla kuorettumisriski on nyt suuri. Sateen jälkeen tehtävillä kylvöillä tasainen orastuminen on varmempaa.
Syysviljojen kasvu on alkanut hitaasti kevään kylmyyden ja sateiden takia. Kasvustojen kunto on tänä keväänä hyvin vaihteleva, huonosta hyvään.
Uudellamaalla noin puolet rukiin ja syysvehnän kasvustoista on rikottu ja kylvetty ensisijaisesti kevätvehnälle ja ohralle. Varsinais-Suomessa syysviljoista on rikottu noin 40 prosenttia ja kylvetty lähinnä kevätvehnälle. Turunmaalla rikottujen kasvustojen osuus lienee vain kymmenesosa, vaikka sielläkin huonoja kasvustoja lienee noin 40 prosenttia. Etelä-Karjalassa, Keski-Suomessa, Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa rukiista on rikottu 10-20 prosenttia.
Satakunnassa ja Hämeessä odotellaan vielä oraiden kehittymistä ja ratkaistaan sitten kasvuston rikkominen. Etelässä huonot kasvustot johtuvat lähinnä syksyn kuivuudesta ja kevään kylmistä tuulista lumien sulettua. Keski-Pohjanmaalla ja runsaslumisilla seuduilla kasvustoja on harventanut myös lumihome.