Oulun vanhin kivitalo huokuu tunnelmaa. Tuomitalon sisäpihalle ei kaupungin melu kantaudu ja lämpimänä kesäpäivänä sen pihamaalla istuskelisi pitkäänkin.
Madetojan musiikkilukion eläkkeellä oleva entinen lehtori, rovasti Juhani Räisänen kertoo, että talon rakensivat rautatieaseman läheisyyteen veturinkuljettajat ja vaihdemiehet. "Talo on rakennettu kantakaupungin korkeimmalle paikalle."
Satavuotiaan kivitalon asunnot ovat kaikki erilaisia. Seinät ovat paksua kiveä ja puulattiaa vahvistavat kiskot muistuttavat talon rautatieläisrakentajista. Talo oli myös ensimmäinen oululainen talo, johon vedettiin vesijohdot.
Talon kellarissa oli alkujaan kolme mankelia, joita kaupunkilaiset saivat käyttää maksua vastaan. Siitä taloyhtiö sai hieman tuloja. Talonmiehen tarkoista kirjanpidoista näkee vieläkin, ketkä mankelia ovat tuolloin käyttäneet. "Viimeistä kolmesta kivimankelista käytettiin vielä parikymmentä vuotta sitten", Räisänen muistaa. Talonmiestä Tuomitalossa ei ole ollut 1980-luvun jälkeen.
Tuomitalossa on ollut muun muassa suojeluskunnan toimisto. Sen kolmannessa kerroksessa asui myös Toivo Kuula ollessaan Oulussa kapellimestarina. Kadun puoleiseen seinään tuleva Kuulan muistolaatta paljastetaan satavuotisjuhlan yhteydessä.
Räisänen on itse asunut Tuomitalossa 1970-luvun lopulta. Hän muistelee, että 1970-luvulla oli ollut puhetta jopa talon purkamisesta. "Asukkaat alkoivat toimiin talon säilyttämiseksi ja niin lopulta tehtiin. Enää ei sellaisesta puhuttaisi missään nimessä."
Noin 20 vuotta sitten taloon rakennettiin myös portit, jotka lukitaan iltaisin. "Sitä ennen sellaiselle ei ollut tarvetta. Ennen jopa ulkorakennusten ovet olivat aina auki. Pikkuhiljaa ne piti alkaa lukita", Räisänen kertoo.
Myös pihan materiaali on muuttunut 1970-luvulta. "Nykyisen kivetyksen tilalla oli ennen rosoinen asfaltti. Mielestäni se oli hyvin kaunis. Siitä tuli mieleeni vanha Pariisi", Räisänen kertoo. Materiaali vaihdettiin samalla, kun piha kaivettiin auki viemäröinnin uudistamisen yhteydessä.
Talossa on asuttu yleensä pitkään. Viihtymisen syyksi Räisänen arvioi talon poikkeuksellisen hyvän yhteishengen.