Pohjois-Suomen satamien on oltava toimivia, taloudellisia ja kilpailukykyisiä. Myös Pohjois-Suomen teollisuuden toimintakyky on toimivien satamien varassa. Näin korosti Oulun läänin maaherra Eino Siuruainen torstaina päättyneessä Perämeren satamien tulevaisuutta pohtineessa seminaarissa Kemissä.
"Harva asutus, pitkät kuljetusyhteydet ja verrattain vähäinen sekä yksipuolinen tuotanto, puhumattakaan henkilöliikenteen puuttumisesta kokonaan, tekevät Perämeren satamista hyvinkin omaleimaisia tavaran vienti- ja tuontisatamia", Siuruainen sanoi.
Puunjalostus-, metalli- ja kemianteollisuuden sekä raaka-aineiden tuonnin ja energiahuollon kannalta satamien ympärivuotinen toiminta on Siuruaisen mukaan ratkaisevassa asemassa.
Hän muistutti myös, että tärkeimpien vientimaiden näkökulmasta Suomi on merentakainen valtio, joka ei pysty kilpailemaan tuotteillaan pelkästään maa- ja ilmakuljetusten varassa. "Väestön vähentyessä ja taloudellisen toiminnan suuntautuessa yhä enemmän tietoteollisuuteen ja palveluihin, Pohjois-Suomen satamista on tulossa muutamien yritysten satamia", Siuruainen huolehti.
Satamia on kehitetty, väyliä syvennetty ja satamien automaatio sekä logistiikka ovat huippukunnossa. Raaka-aineiden rajallisuus ja tehokas tuotanto eivät nykyisellään ilmeisestikään ennakoi huomattavasti kasvavia kuljetusmääriä. "Pohjoisen kalottialueen todennäköisimmät uudet kuljetusrahdit saattavat avautua Venäjän talouden ja yhteiskunnan muutoksen kautta", maaherra toivoi.
Tornio, Kemi, Oulu, Raahe, Kalajoki ja Kokkola ovat vanhoja kauppapaikkoja. Niiden kehittyminen laivanvarustaja- ja merenkulkukaupungeiksi perustui turkisten, kalan, tervan, kaskiviljan, puutavaran ja myöhemmin massan, paperin ja kemikaalien vientiin.