Sa­ta­mien jä­te­huol­los­ta tehtävä suun­ni­tel­ma

KalevaOulu Satamien tulee tehdä syyskuun loppuun mennessä jätehuoltosuunnitelma.

Uudet tuulet Oulun satamassa jätehuoltosuunnitelman velvoitteet ovat olleet pääosin käytössä jo pitkään. Oritkarista löytyy asiaankuuluvat astiat kierrätykseen.
Uudet tuulet Oulun satamassa jätehuoltosuunnitelman velvoitteet ovat olleet pääosin käytössä jo pitkään. Oritkarista löytyy asiaankuuluvat astiat kierrätykseen.
Kuva: Pekka Ala-aho


Oulu
Satamien tulee tehdä syyskuun loppuun mennessä jätehuoltosuunnitelma. Jätehuoltosuunnitelma tehdään aluksista peräisin olevien jätteiden jätehuollon järjestämisestä. Suunnitelman tekemiseen satamia velvoittaa vuoden 2004 alussa voimaan tullut alusjätelain muutos.

Oulun satamassa on ollut käytössä jo aikaisemminkin jätehuoltosuunnitelma, viimeisin vuodelta 2002, jota nyt päivitetään uusien velvoitteiden mukaisesti.

"Suunnitelman valmistuminen on hyvällä mallilla. Odotamme nyt lupaa ympäristölupaa ympäristövirastosta. Sen mukaan teemme sitten vielä viimeiset päivitykset", kertoo hallintopäällikkö Päivi Vähänikkilä-Kuronen.
Oulun satamassa velvoite jätehuoltosuunnitelmasta ei ole vaatinut suuria uudistuksia. "Pohjatyö on tehty jo silloin kun meille tehtiin ympäristö- ja laatujärjestelmä. Vielä ei voi varmasti sanoa, millaiset kustannukset tulevat olemaan syyskuusta lähtien käymäläjätteiden tullessa mukaan. Vuositasolla jätehuoltokustannukset ovat olleet noin 60 000 euroa."



Mereen jättäminen
ei ole säästö


Jätehuoltosuunnitelma on laadittava Suomessa niin kaupallisille, kalastus-, teollisuus- kuin huvivenesatamillekin. Muutoksen ulkopuolelle jäävät satamat, joiden palvelut ovat vähäiset ja käyttö epäsäännöllistä.

Ympäristölupavelvollisen sataman jätehuoltosuunnitelma esitetään osana ympäristösuojelulain mukaista ympäristölupahakemusta ja sen hyväksyy ympäristölupavirasto. Noudattamista valvoo alueellinen ympäristökeskus.

Suunnitelmassa on selvitettävä muun muassa vastaanottolaitteiden tarve, tyyppi ja kapasiteetti, vastaanottojärjestelyt, maksujärjestelmät ja palveluista tiedottaminen käyttäjille.

EU:n alusjätedirektiivi asetettiin vuonna 2000 ja vuonna 2002 velvoite saatettiin kansalliseen lainsäädäntöön. Alusjätelaki velvoittaa satamat vastaanottamaan alusten käymäläjätevedet, kiinteät jätteet sekä öljypitoiset jätteet.

"Noudatettavana on usealta eri hallinnon alalta tulevia jätehuoltoa koskevia säännöksiä alusjätelain lisäksi.

Jätehuoltosuunnitelma on sidottu ympäristölupahakemukseen", Suomen satamaliiton apulaisjohtaja Kirsti Tarnanen-Sariola kertoo.

Satamille on tiedotettu jätehuoltosuunnitelman tekemisestä jo vuoden alussa, ja Tarnanen-Sariolan mukaan projekti on edistynyt aikataulussa.

"Maksujärjestelmä on nimeltään Ei erityismaksua-järjestelmä. Alus maksaa jätemaksun, joka ei riipu jätteiden määrästä, vaan suhteutetaan esimerkiksi aluksen kokoon, jättivät he jätteitä tai eivät. Näin jätteiden laskeminen mereen ei ole aluksille taloudellinen säästö. Järjestelmän piirissä ovat öljyiset jätteet ja kiinteät kotitalousjätteet, syyskuun lopusta lähtien käymälävedet sekä lastijäämät. Muista jätelajeista alus maksaa satamalle."

Oulun satamassa on entuudestaan käytössä jätepisteet eri jätejakeille. "Satamia ja laivoja itseään koskevat lajittelusäännökset on pyritty yhdenmukaistamaan niin, että laivoista tuleva lajiteltu jäte olisi yhdenmukainen satamien jätehuollon kanssa", sanoo Oritkarin satamavalvoja Markku Lauriala.



Alusjäteilmoitus
jo rutiinia


Satamalla on käytössä jätehuolto-ohje laivoille. Laivan selvittäjät jakavat näitä laivoille.

Meklari Janne Aho John Nurminen Oy:stä kertoo alusjäteilmoituksen täyttämisen olevan laivoille rutiinia.

"Dokumenttia osataan vaatia automaattisesti. Jos alus jatkaa täältä esimerkiksi Hampuriin, on sen pystyttävä todistamaan siellä, että se on jättänyt jätteet edelliseen satamaan velvoitteiden mukaisesti."

Ilmoita asiavirheestä