Valtavan satamanosturin koura ottaa reippaan romurauta-annoksen hollantilaisen Claudian ruumasta ja pudottaa sen keltaisen dumpperin lavalle. Teräs kirskuu ja kolisee, dumpperi lähtee liikkeelle ja suuntaa suoraan sulatolle.
Edellisen aluksen lasti on vielä laiturikentällä, mutta sekin kuskataan piakkoin sulaton kuumaan syliin.
Hollantilaisaluksen miehistöön kuuluva huikkaa ohi kulkiessaan: "Onko kaikki hyvin?". "Ei ongelmia", vastaa satamapäällikkö Pekka Harjuoja.
Mutta kiirettä riittää: Röyttän satama on kasvanut teräsjätin laajenemisen sykkeessä. Satama on kiinnittynyt entistä tiukemmin tehtaan kylkeen ja sen merkitys porttina maailmalle kasvaa kaiken aikaa.
"Selvästi näkee, että muiden kuljetusmuotojen osuus on suhteellisesti laskenut", Pekka Harjuoja sanoo.
Tehtaan kasvu
lisää liikennettä
Outokumpu Stainless Oy:n toimitusjohtaja Niilo Suutala korostaa niin ikään sataman roolia. Tehtaan kasvu on tiennyt lisää liikennettä kumipyörille ja rautateille, mutta eniten ovat kasvaneet juuri merikuljetukset.
Sataman liikenteen osuus Outokumpu Stainless Oy:n tavatavirroista on noin 50 prosenttia ja se kasvaa 60-70 prosenttiin. Meritie takaa elinvoiman.
Hypyt tavaraliikenteessä ovat olleet hurjia ja satamassa käyvien laivojen määrä kasvaa samaa tahtia tavaratonnien kasvun kanssa.
Satamapäällikö Pekka Harjuoja laskeskelee, että tänä vuonna Röyttässä käy nelisensataa laivaa, mutta ensi vuonna jo 550-600 laivaa.
Kasvun taustalla on teräksen tuotannon tuplaantuminen miljardi-investoinnilla noin 1,7 miljoonaan tonniin. Suunnitelmissa on kipuaminen pullonkauloja aukomalla kahteen miljoonaan terästonniin. Tornion monumentaalinen teräsyksikkö on lajissaan maailman suurin.
Outokumpu investoinut 15 miljoonaa euroa
"Tuotannon suhteessa myös raaka-ainetoimitukset ovat kasvaneet. Ennen laajennusinvestointeja ruostumatonta romua ei tullut kovinkaan paljon laivoilla, mutta nyt sitä tulee Keski-Euroopasta ja Yhdysvalloista asti", toimitusjohtaja Suutala kertoo.
Kierrätysteräksen lisäksi satamaan tulee pääasiassa kalkkikiveä, koksia, nestekaasua ja ferronikkeliä.
Alusten uumeniin lastataan sieltä maailmalle lähinnä ruostumatonta terästä. Röyttä on yleinen teollisuussatama, avoin kaikelle liikenteelle, mutta 93 prosenttia liikenteestä on puhtaasti Outokummun omaa.
Röyttän satama muuttui 1993 käytännössä osaksi tehdasaluetta, kun Outokumpu vuokrasi sataman kaupungilta.
Sittemmin vuokrasopimus on uusittu, ja vuokra-aika on nykyään 50 vuotta. Vuokraus aloitti sataman kehittämisen: 1993 satamassa oli yksi laituri ja kaksi laivapaikkaa, nyt siellä on viisi tavaralaituria ja yksi kaasulaituri.
Yhtiö on investoinut vuodesta 1993 alkaen satamaan 15 miljoonaa euroa. Noin 10 miljoonan euron rahareikä odottaa vielä yhtiön sisäisiä päätöksiä, sillä satama-allas pitäisi ruopata sekä vanha laituriosa nykykaistaa ja laajentaa niin, että sinne mahtuisi kahden laivan sijasta kolme.
"Kun se saadaan tehtyä, laituritilat riittävät pitkälle tulevaisuuteen", Harjuoja toteaa.
Yksi pullonkaula on lähivuosina poistumassa, kun satamaan johtava noin 25 kilometriä pitkä meriväylä ruopataan kahdeksasta metristä yhdeksän metrin syvyiseksi. Vähän veden aikaan nykyinen väylä käy liian matalaksi jäänmurtajille ja kaasutankkereille. Väylän syvennys antaa mahdollisuuden myös aluskokojen kasvattamiseen.
Yva tuli
yllätyksenä
Suutala on tyytyväinen siihen, että poliittiset päättäjät ovat ymmärtäneet Perämeren nopeimmin kasvavan sataman tarpeet.
Valtion ensi vuoden budjettiehdotuksessa Röyttän väylälle on viiden miljoonan euron määräraha. Väylätyöt maksavat noin 11 miljoonaa euroa, mutta alkurahoitus taannee loppurahoituksenkin.
Ruoppauksia suunnittelevalle Pohjanlahden merenkulkupiirille tuli hoppu, kun väylää varten joudutaan yllättäen työstämään ympäristövaikutusten arviointi (yva). Ympäristöministeriö teki ruotsalaisia kuultuaan vähän ennen juhannusta päätöksen siitä, että väylä tarvitsee yvan ennen ruoppauksia.
Raahen väylälle yvaa ei tarvittu, mutta rajan läheisyys vei nyt tarkempaan ympäristösyyniin
Varsinainen vesilupahakemus ruoppauksia varten on jo jätetty suomalais-ruotsalaiseen rajajokikomissioon ja Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon.
"Aikataulu on todella tiukka, mutta yritämme pysyä siinä yvasta huolimatta. Jos saamme lausunnot minimiajassa, saamme yvan valmiiksi toukokuussa", Pohjanlahden merenkulkupiirin johtaja Sirkka-Heleena Nyman kertoo.
Jos yva ja lupaprosessi sujuvat suunnitelmien mukaan, terästehtaan alueelle tarvittavaa imuruoppausallasta päästään rakentamaan ensi syksynä. Väylän ruoppaustyöt käynnistyvät vuoden 2006 syksyllä. Muun muassa lupaehdoista taas riippuu pitkälle se, saadaanko väylä syvennettyä saman syksyn aikana vai joudutaanko töitä tekemään vielä seuraavanakin vuonna.