Satamien liikennemääriä tutkailemalla näyttäisi siltä, että taantuma on pikku hiljaa kääntymässä orastavaksi nousuksi. Oulun satamajohtaja Kari Himanen voikin iloita sekä kokonaisliikenteen reippaasta kasvusta että erityisesti metsäteollisuuden hyvästä vauhdista.
"Aikaisempina vuosina on puhuttu siitä, että metsäteollisuus antaa heikon tai vahvan signaalin siitä, että joku käänne on tapahtunut. Nyt voisi hieman yksinkertaistaen sanoa, että pohja on saavutettu", Himanen painottaa.
Johtopäätöksien tueksi Himanen voi lukea syyskuun lopun tilastoista muun muassa paperin viennin 8,5 prosentin kasvun.
"Meidän kannalta myönteisiä merkkejä on muussakin metsäteollisuudessa. Selluloosan tuonti ja vienti sekä sahaamattoman puun tuonti kasvaa. Ylipäätänsäkin metsäteollisuussidonnaisten tavaroiden tuonti ja vienti on ihan hyvässä mallissa", satamajohtaja Himanen sanoo.
Konttiliikenne
takkuaa
Satamajohtajaa harmittaa kaiken valon keskellä se, että konttiliikenteessä luvut ovat negatiiviset vuodentakaiseen verrattuna. Harmitusta lisää se, että satama on investoinut voimakkaasti juuri konttiliikenteen varalle.
Satamajohtaja tietää myös ongelman syyn eli konttialus ei pysty vastaanottamaan kaikkea sitä liikennettä, mitä satama voisi alukseen syöttää.
"Tarvitsisimme alukseen lisäkapasiteettia, jotta voisimme tarjota lisäpaikkoja konteille. Meidän takamaallahan on kontteja mutta nyt ne ohjautuvat eteenpäin etelän satamien kautta", Himanen harmittelee.
Himasen mukaan konttien kulku on iänikuinen ongelma Suomen logistiikassa.
"Tavara, joka tulee maahan konteissa ja kulutetaan täällä Pohjois-Suomessa, tulee monta kertaa maahan etelän kautta. Kontti tyhjennetään siellä ja tyhjä kontti jää myös sinne.
Puhtaasti taloudellisesti ja toiminnallisesti ajateltuna tavara, joka kulutetaan Pohjois-Suomessa, pitäisi tuoda tänne ja tyhjentää täällä. Tämä vapauttaisi vientiteollisuudelle tyhjiä kontteja. Kuljetustaloudellinen tehokkuus tulisi näin tähän touhuun mukaan", Himanen painottaa.
Himasen mukaan nyt ollaankin virittelemässä projekteja siihen suuntaan, että Saksan Hampurissa ja Bremenhavenissa käyvä konttialus toimisi niin, että Saksasta tuleva tavara kontitettaisiin jommassa kummassa näistä satamapaikkakunnista ja purettaisiin ja laitettaisiin kiertoon vasta Oulun satamassa.
Venäjältä odotetaan
raaka-aineita
Oulun ja muiden Perämeren satamien sekä VR Cargon yhteisen Northlink-markkinointiryhmän projektipäällikkö Pentti Ruutikainen ei vielä lupaa Himaselle uutta kyyditettävää itärajan takaa.
Tarkkaan ottaen markkinoinnin kohteena on täyttä valmistumista eli lähinnä kauko-ohjausjärjestelmän sekä viestintäjärjestelmän kuntoon saattamista odottava Lietmajärvi-Kotskoman rata.
Mitään valmistumispäivää tai -vuotta Ruutikainen ei uskalla veikata, mutta siitä hän on jo nyt varma, että potentiaalia idässä on.
"Radallahan on kapasiteettia teoreettisesti 28 miljoonaa tonnia vuodessa. Se on melkoinen määrä, kun ajattelee, että VR Cargo kuljettaa Suomessa vuodessa 42 miljoonaa tonnia. Karjalan talousinstituutti Pietarissa laski meidän tilaamassa tutkimuksessa, että jo pelkästään potentiaalisilta asiakkailta lähinnä radan vaikutusalueelta kertyisi yli 5 miljoonaa tonnia kuljetettavaa", Ruutikainen kertoo.
Ruutikaisen mukaan ensimmäisenä uuden radan kautta länteen ja Perämeren satamiin lähtisivät liikkeelle raaka-aineet, lähinnä puunjalostusteollisuuden raaka-aineet.
"On myös realistista odottaa, että Arkangelin alueelta lähtisi myös sahatavara liikkeelle Eurooppaan. Sitten terästeollisuuden raaka-aineet lähinnä metalliaihiot, kivihiili tai koksi ja mahdollisesti metalliromu voisivat tulla alkuvaiheessa kysymykseen", lisää Ruutikainen.
Venäjän talouden vilkastumisen uskotaan myös näkyvän lisääntyvinä tavaravirtoina lännestä idän suuntaan. Jotta tavara myös ohjautuisi Northlinkin kannalta oikeille reiteille, riittää Ruutikaisella työsarkaa Lietmajärvi-Kotskoman täydellistä vauhtia odotellessa.
"Me teemme tätä rataa tunnetuksi niiltä osin kuin kykenemme. Tarvitsisimme vain Venäjältä kaupalliset hinnat tälle rataosuudelle, jolloin sitä pystyisi myymään lännessä", projektipäällikkö Pentti Ruutikainen painottaa.