Satamakapteenin sijaisena toiminut satamatarkastaja Jaakko Siltakoski soitti suojelupoliisin Oulun konttoriin 22.6.1978. Hän oli saanut oudon puhelun Yhdysvaltojen Suomen suurlähetystöstä.
Soittaja oli kertonut, että sotilasasiamies saapuisi ensi viikolla Ouluun tutustumaan kaupungin satamiin. Soittaja oli korostanut, etteivät vieraat halunneet tavata kaupungin johtoa.
Siltakoski soitti suojelupoliisille, koska ei ollut varma, oliko amerikkalaisten toiminta laillista.
"Minusta tuntui, että minun on ainakin ilmoitettava heidän aikeistaan", Siltakoski muistelee tapahtunutta.
Suojelupoliisin Oulun toimisto vakuutti Siltakoskelle, että miehillä oli lupa tulla Ouluun ja ajella kaupungin vesillä.
"Se tapaus unohtui, kun suojelupoliisi vakuutti, ettei asiassa ole mitään kummallista", Siltakoski sanoo.
Suojelupoliisin miehet olivat vastassa amerikkalaisia ja raportoivat tapahtumista Helsinkiin minuuttiaikataululla. Varjostus jatkui Raaheen asti, missä miehet ilmeisesti kadottivat kohteensa seuraavaa aamuna.
Raportin kirjoittanut suojelupoliisin etsivä ei katsonut voivansa kommentoida tapausta Kalevalle.
Suojelupoliisi onnistui pitämään tapauksen pois julkisuudesta. Tutkija Jussi Pekkarisen mukaan Supon päällikkö Seppo Tiitinen raportoi presidentti Kekkoselle "ilmeisen tyytyväisenä", ettei tapaus ole noussut julkisuuteen, vaikka ainakin Oulun ja Raahen Rautaruukin satamien kapteenit tietävät asiasta.
"Oikein minä sitten tein, kun ilmoitin asiasta", toteaa Siltakoski kuultuaan, että kesän 1978 vakoilutapaus oli ainutlaatuinen ja kiinnosti Suomen valtionjohtoa Kekkosta myöten.