Sata vuotta va­lio­lais­ta makua

"Ei ole ikävä Pingviiniä", vakuuttaa Valio Oy:n toimitusjohtaja Harry Salonaho.

"Ei ole ikävä Pingviiniä", vakuuttaa Valio Oy:n toimitusjohtaja Harry Salonaho. Kesä ja jäätelö kuuluvat yhteen, mutta Valiolla ei ole enää tänä kesänä omaa jäätelötuotantoa, sillä yhtiö myi viime syksynä Turengin jäätelötehtaansa monikansalliselle elintarvikekonsernille Nestlélle.

"Jäätelö ei ole paikallinen tuote. Se voi hyvin matkustaa pakastekontissa Italiasta Pohjois-Suomeen. Jäätelö on kovasti kilpailtu liiketoiminta-alue. Valion olisi pitänyt investoida kovasti jäätelötuotantoon ja markkinointiin. Nestlé ymmärtää jäätelöbisneksen päälle. Sillä on resursseja, ja se haluaa toimia eri maissa paikallisilla merkeillä. Kun saimme merkistämme ja jäätelötehtaastamme hyvän hinnan, päätös oli selvä", selvittää Salonaho.

Valio sai viime vuonna jäätelötuotannon ja lastenruokiensa myynnistä 102 miljoonan euron myyntivoitot. Harry Salonaho ei kerro, kuinka suuri jäätelön osuus voitosta oli; se lienee kuitenkin suurin.

Nestlé saa käyttöönsä Pingviini-merkin ja voi käyttää myös Valiojäätelön nimeä vuoteen 2014 saakka. Valiojäätelö valmistetaan edelleen Turengin tehtaalla.

Salonaho ennustaa hyvää jäätelökesää. "Se riippuu ilmoista, toivon helteitä!" Juhlavuotenaan Valio kurkkaa menneeseen, sillä Helsinkiin on äskettäin perustettu uudelleen Valion baari, joita vielä 1970-luvulla toimi kymmenittäin eri puolilla Suomea.

Salonahon mukaan tässä vaiheessa yksi Valion baari saa riittää eikä Valio aio ryhtyä uudestaan baarinpitäjäksi. Valion osuus kotimaisesta maidosta nousi viime vuonna 85 prosenttiin.

Toimitusjohtaja Harry Salonaho kertoo, että Valio on kuitenkin kovassa puristuksessa, kun kauppaketjujen kilpailu kiristyy, tuonti lisääntyy ja EU uhkaa kiristää maatalouspolitiikkaansa painamalla maidon hintaa alas.

Arla-yhteistyöhön ei ole mitään aihetta

Ruotsalais-tanskalaisen meijerijätin Arla Foodsin toimitusjohtajalla Åke Modigilla on ollut tapana kerran vuodessa viritellä Arlan ja Valion fuusiota. Modig jäi kesäkuun lopussa eläkkeelle. Seuraaja on tanskalainen Peder Tuborgh, jonka avauksia odotetaan.

"Åke mieli meitä Arlan kumppaniksi. Tällä hetkellä ei ole mitään neuvotteluita käynnissä. Valiolaisille maidontuottajille Arla-fuusiossa ei ole mitään järkeä. Valio on kannattavampi yritys kuin Arla ja myös Valion maidontilityskyky on parempi kuin Arlan", kuittaa Salonaho.

Baltiasta lisää maidonjalostusta

Valiolla on Virossa oma meijeri Laeva ja myös oma juustola Vöru. Laevan meijeristä ei tule mitään Suomeen, sillä kaikki tuoretuotteet menevät Viron omille markkinoille. Vörusta tulee Suomeen parmesaanin tyyppistä juustoa, jota ei tällä puolen Suomenlahtea pystytä valmistamaan. "Selvitämme mahdollisuuksia lisätä nestemäisten maitotuotteiden valmistuskapasiteettiamme Baltian maissa. Se on painopistealuettamme. Haluamme kasvaa Baltiassa, ja yritysostot ovat yksi mahdollisuus laajentumiseemme siellä", kertoo Salonaho.

Baltiassa riittää meijereitä ostettavaksi, mutta hintapyynnöt ovat kovia. Salonahon mukaan pyyntö voi olla jopa kolminkertainen siihen, mitä yrityksestä liiketaloudellisin perustein kannattaisi maksaa. Valiolla ei Salonahon mukaan myöskään ole aikeita tuoda Baltiasta Suomeen perusmaitotuotteita kuten maitoa, jogurtteja tai voita. "Miksi me toisimme, kun meidän pitää viedä Suomesta maailmalle omia maitotuotteitamme. Valion liikevaihdosta kolmannes ja raaka-aineestamme, maidosta, 40 prosenttia viedään Suomesta maailmalle."

Venäjällä mukaan kaupan ketjuihin

Valiolle Venäjä on tuttu vientimaa jo ajalta ennen Neuvostoliittoa. Viola on Venäjän sulatejuustomarkkinoiden ehdoton ykkönen ja myös Oltermanni maistuu venäläisten suussa. "Viennistämme Venäjän osuus on neljännes. Pietariin menee 30 ja Moskovaan 70 prosenttia Venäjän viennistämme. Sulatejuusto, Oltermanni-juustomme ja voi ovat liki yhtä suosittuja tuotteitamme Venäjällä. Pietarin alueelle viemme myös jogurttia ja kermaa", kertoo Salonaho.

Valio vie Venäjälle kaikki tuotteensa itse, ilman välikäsiä.

Salonaho kertoo, että Valio harkitsee oman meijerin ostamista Venäjältä, mutta se ei ole kiireellisin tehtävä. "Voisimme edetä yritysostoin, jos löytäisimme Venäjältä laitoksen, jonka hinta olisi järkevä. Ylihintaa paikallisen tuotannon saamisesta emme suostu maksamaan."

Valio aikoo Salonahon mukaan lisätä Venäjällä omaa myynti- ja markkinointivoimaansa. "Kauppa ketjuuntuu myös Venäjällä. Meidän pitää olla kehityksessä mukana."

Ilmoita asiavirheestä