Italialaissyntinen Guglielmo Marconi istui mökissään Newfoundlandissa Kanadan itärannikolla 12. joulukuuta 1901, kun hän kuuli alkeellisesta vastaanottimestaan kolme terävää naksahdusta.
"En ollut tyytyväinen ilman vahvistusta", Marconi muisteli myöhemmin ja kysyi avustajaltaan, kuuliko tämä jotain. "Kemp kuuli saman kuin minäkin ja silloin tiesin ,että olin osunut oikeaan laskelmissani."
Nuo kolme naksahdusta merkitsivät läpimurtoa tiellä, joka johti myöhemmin radioiden, televisioiden ja muun langattoman viestinnän kyllästämään maailmaan. Viesti oli kolme pistettä eli morsekielinen s-kirjain, joka oli lähetetty Englannin lounaisosasta Cornwallista. Viesti oli kulkenut huikeat 3 500 kilometriä Atlantin yli.
Koe ei ollut edennyt ilman vaikeuksia. Myrsky oli tuhonnut alkuperäiset antennilaitteet molemmilla puolilla valtamerta. Monet myös epäilivät maanpinnan kaarevuuden estävän vääjäämättä radioaaltojen matkan näin etäälle.
Mutta koe onnistui, ja vuotta myöhemmin Marconi lähetti ensimmäisen sanomat Uudesta maailmassa Eurooppaan. Ja vain kymmenen vuotta myöhemmin jäävuoreen törmännyt Titanic sähkötti SOS-hätäkutsun, jonka ansiosta edes 700 ihmistä pelastui katastrofista.
Marconin saavutusta muistivat hänen synnyinmaassaan Italiassa niin tiedemiehet kuin poliitikotkin. Aikaisin aamulla Suomen aikaan Italiasta lähetettiin Marconin itsensä aikoinaan äänittämiä viestejä radioamatööreille eri puolilla maailmaa. Tekniikan kehitystä osoitti se, että viesti heijastettiin kuun kautta.
Britanniassa ja Kanadassa sadan vuoden takaisia tapahtumia oli puolestaan määrä juhlistaa lähettämällä illalla morse-s alkuperäisen lähetysaseman paikalle perustetusta Marconi-keskuksesta Newfoundlandiin, minkä jälkeen kanadalaisasema vastaa sähköttämällä r-kirjaimen.
Mainetta ja kunniaa niittäneen Marconin uran alkutaival ei ollut helppo. Hän kouluttautui yksityisesti sähköfysiikan asiantuntijaksi, koska ei selviytynyt yliopistojen pääsykokeista. Rahoittajien puute Italiassa pakotti hänet siirtymään Englantiin vuonna 1896.
Englannissa rahoitusta löytyi ja vähitellen uudella patentoidulla keksinnöllä lähetetyt viestit ylsivät yhä kauemmaksi; ensiksi kolmen, sitten 13:n ja 20 kilometrin päähän. Vuonna 1899 onnistui yhteyden saaminen lopulta myös Englannin kanaalin yli.
Jo pari vuotta aiemmin Marconi oli perustanut lennätinyhtiön, joka sähkötti viestejä lyhyiden matkojen päähän Englannin kuningashuoneen ja asevoimien laskuun.
Marconin saavutukset noteerattiin näyttävästi 1909, jolloin hän jakoi Nobelin fysiikanpalkinnon yhdessä Ferdinand Braunin kanssa. Myöhemmin Marconi aateloitiin ja valittiin Italian tiedeakatemian johtajaksi.
Kun Marconi kuoli 1937, hänen alullepanemansa radio muodosti jo maailmanlaajuisen viestinnän selkärangan.