Sata vuotta jou­lu­ku­vi­tuk­sia

Joulun tunnelmaan on hyvä virittäytyä Rovaniemen taidemuseossa. Näyttely Joulun satua ja sadun joulua esittelee suomalaisia joulukuvituksia lähes sadan vuoden ajalta. Museo on rauhallinen soppi joulukiireen keskellä, siellä on tilaa viipyillä, lukunurkka nojatuoleineen, piirustuspöytiä ja tietenkin koristeltu joulukuusi.

Tarina joulutähdestä. Rudolf Koivun käsialaa vuoden 1934 Joulupukki-lehdestä.
Tarina joulutähdestä. Rudolf Koivun käsialaa vuoden 1934 Joulupukki-lehdestä.

Joulun tunnelmaan on hyvä virittäytyä Rovaniemen taidemuseossa. Näyttely Joulun satua ja sadun joulua esittelee suomalaisia joulukuvituksia lähes sadan vuoden ajalta.

Museo on rauhallinen soppi joulukiireen keskellä, siellä on tilaa viipyillä, lukunurkka nojatuoleineen, piirustuspöytiä ja tietenkin koristeltu joulukuusi.

Vanhimmat kuvitukset ovat Venny Soldan-Brofeldtin käsialaa. Niissä ja Rudolf Koivun ja Martta Wendelinin klassisissa joulukuvissa on sitä joulun tuntua, mitä moni tavoittelee, kiireettömyyttä ja rauhaa. Monet kuvista ovat ilmestyneet aikoinaan joululehtien kansissa.

Vanhoissa joulukuvituksissa tunnelma syntyy ennen kaikkea pienten lasten innokkaasta joulun odotuksesta.

Kuvituksista voi seurata joulupukin hahmon kehitystä. Suomalainen perinnepukki esiintyy vielä 1930-luvun kuvituksissa: harmaa puku ja tuohikontti selässä, punaista korkeintaan lakissa.

Amerikanpukki kokopunaisine, karvareunustettuine pukuineen ja taivaalla kiitävine porovaljakkoineen on aika myöhäinen ilmestys. Sen löytää esimerkiksi Ulla Vaajakallion kuvituksesta Mysi Lahtisen kirjaan Mistä tuntee joulun vuodelta 1992.

Jos perinteinen joulu ei niin innosta, muumien anarkistisempi joulu voi miellyttää. Tove Janssonin luomat hahmot joutuivat joulun kynsiin tietämättä siitä mitään. Se oli heille jotain pelottavaa muutenkin kauhean, tuntemattoman talven keskellä. Mutta muumitkin selvisivät joulusta hengissä.

Seinävitriiniin on rakennettu Muumien joulu. Pieneen kuuseen on ripustettu kaikki se, mitä muumit pitivät kauniina ja puun kruunaa latvaan nostettu suuri punainen silkkiruusu, jonka Mamma sai Papalta. Muumilaakson väki on kokoontunut kuuseen ja sen ympärille odottamaan joulun mysteerin ratkeamista.

Näyttelyssä on runsaasti uudempien joulukuvittajien originaalitöitä. Matti Kodan kuvitus E.T.A. Hoffmannin satuun Pähkinänsärkijä on kiinnostava, tunnelmaltaan muista kuvista poikkeava. Kodan äärimmäisen tarkka piirrosjälki johtaa surrealistiselta tuntuvaan lopputulokseen, kun sadun ainekset lomittuvat arkeen.

Virpi Talvitien kuvitus Hannele Huovin kirjaan Matka joulun taloon on kaunis ja uudella tavalla jouluinen värimaailmaltaan.

Joulukuvituksista löytyy paljon materiaalia, jota Napapiirin joululuolan soisi hyödyntävän yhteistyössä kuvittajien kanssa.

Pekka Vuoren kuvituksissa pohjoisuus on mukana. Tontut asuvat pienissä niliaitoissa tunturimaisemassa ja Pukin Muorilla on saa-melaisvaikutteinen myssy päässään. Mauri Kunnas taas on lasten mieleen kuvineen, joissa on runsaasti hulvattomia, humoristisia yksityiskohtia tutkittaviksi.

Ne kaikkein uusimmat joulun kuvittajat löytyvät ensimmäisestä näyttelysalista. Siellä on Lapin yliopiston opiskelijoiden kuvituksia Zachris Topeliuksen joulusatuihin.

Ilmoita asiavirheestä