Uuden presidentin tavaramerkkinä on tehdä nopeasti se, mitä ehdokas lupasi.
"Toteutan tämän muutoksen, koska olen saanut siihen valtuutuksen kansalta", toisti Nicolas Sarkozy sunnuntai-iltana. Ovatpa toimenpiteet suosittuja (kuten perintöveron poistaminen) tai kiistanalaisia (kuten julkisen liikenteen vähimmäispalvelujen takaaminen), Sarkozy katsoo, että hänen valintansa merkitsee kansan valtuutusta, ja että hänen valtansa tuore legitimiteetti on suurempi kuin esimerkiksi ammattijärjestöjen, jotka valmistelevat "kolmatta, sosiaalista vaalikierrosta".
Jo nyt on kuitenkin saatu ensimmäisiä merkkejä siitä, että tuleva hallinto aikoo sopeuttaa ohjelmaansa maan taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin realiteetteihin.
Veropaketti. Uuden presidentin lähipiiri nimittää "veropaketiksi" taloudellisia toimia, joita aletaan toteuttaa kesästä alkaen, todennäköisesti talousratkaisuja korjaavan lain muodossa. Pakettiin kuuluu kolme uudelle presidentille tunnusomaista toimenpidettä: verovapaus ylityötunneille, joiden palkkoja on jo korotettu 25 prosentilla, alennetaan työnantajamaksuja ja lasketaan tuloveroa. Perintövero poistuu 90-95 prosentilta ranskalaisista kotitalouksista, ja asunnon ostoon käytetyn lainan koroista saa verovähennystä.
Kaikki nämä kolme toimenpidettä käyvät kalliiksi valtion budjetille, ja niistä joudutaan neuvottelemaan.
Talouden korjauslakiin sisältynee myös johtajien "kultaisten kädenpuristusten" leikkaaminen ilmailuteollisuusyhtiö EADS:in johtajan Noël Forgeardin erorahoista syntyneen skandaalin vuoksi.
Sosiaaliturva. Tämä saattaa olla sadan ensimmäisen päivän "ikävä yllätys": Lähipäivien aikana paljastunee, että sairausvakuutuksen menot ovat nousseet rajusti, mikä tekee uuden hätärahoitussuunnitelman välttämättömäksi.
Sosiaalipaketti. Tästä uudistuksesta, joka käynnistetään heti kesällä, kiistellään rajusti uuden presidentin päämajassa. Siihen kuuluu useita eri osa-alueita, joita on toteutettava yhtä aikaa: lakkorajoitukset julkiseen liikenteeseen, ammattiliittojen edustavuutta ja neuvotteluja koskevien sääntöjen tarkistaminen, sekä eläkejärjestelmien uudistaminen.
Sarkozyn lähipiirissä aiheista on keskusteltu kiivaasti. Tulevaksi pääministeriksi ennustettu François Fillon arvioi, että laki olisi mahdollista saada äänestykseen ennen heinäkuun loppua. Tiedottaja Xavier Bertrand puolestaan toivoi, että työmarkkinaosapuolille annettaisiin syksyyn asti aikaa esittää vaihtoehtoisia ratkaisuja uudelle lainsäädännölle.
Lakkorajoitusten osalta ehdokas puhui kampanjan loppupuolella aiempaa varovaisemmin. Hän päätti antaa liikenneministerin ja työmarkkinaosapuolten pyrkiä sopuun kesän aikana, ja ellei sopua löydy, asiaa koskeva lakiesitys jätetään syyskuussa.
Kun tähän vielä lisätään työmarkkinaosapuolten kanssa syyskuussa käynnistettävät neljä "konferenssia" - palkkatasa-arvosta, joustavasta turvasta, työehdoista ja sosiaalisesta demokratiasta - hallitus on käynnistämässä laajaa yhteiskunnallisten suhteiden työmaata. Mittavien neuvottelujen avaimena on raha: presidentti aikoo luoda ammattijärjestöille samankaltaisen julkisen rahoitusjärjestelmän kuin poliittisilla puolueilla jo on.
Kansallinen turvallisuus. Tähänkin liittyvät ratkaisut tuotaneen lähiviikkojen aikana parlamentin käsittelyyn. Sarkozy herätti vaalikampanjan aikana polemiikkia esittäessään "maahanmuutto- ja kansallisen identiteetin ministeriön" perustamista. Hän haluaa myös uutta lakia, joka tiukentaa ulkomaisten Ranskaan saapumisen ja oleskelun ehtoja.
Hallitus käsittelee muun muassa maahanmuuttolakia, joka muuttaa perheenyhdistämisen ehtoja. Perheenyhdistämisestä tulisi mahdollista vain siinä tapauksessa, että "henkilöllä on asunto ja työpaikka, joiden avulla hän pystyy elättämään perheensä ilman toimeentulotukea". Lisäksi maahanmuuttajilta vaadittaisiin ranskan kielen opettelemista ennen Ranskaan saapumistaan.
Oikeuslaitosta koskeva laki loisi minimirangaistukset rikoksen uusijoille ja laskisi alaikäisten rikoksenuusijoiden rikosoikeudellisen täysi-ikäisyyden rajan 16 vuoteen. Ehdokas halusi lisäbudjettiin myös määrärahat vankilasairaaloiden perustamiseen.
Euroopalle vauhtia. Heti alkuun Sarkozy matkustanee Brysseliin ja Berliiniin ajamaan eurooppalaista "minisopimustaan", jossa keskityttäisiin vain institutionaalisiin kysymyksiin. Sopimus tehostaisi 27 jäsenen EU:n toimintaa ja parantaisi sen päätöksentekokykyä, eikä siitä järjestettäisi kansanäänestystä, vaan Ranskan parlamentti ratifioisi sen.
Ympäristö. Presidentti tapaa piakkoin eri järjestöjen, teollisuuden ja työmarkkinaosapuolten edustajia käynnistääkseen "ympäristökonferenssin". Uuteen suurministeriöön kootaan kestävä kehitys, vesi, energia ja liikenne. Ehdokas Sarkozy lupaili myös hiiliveroa ja ympäristöveroa.