Uuden kansainvälisen kauppaneuvottelukierroksen aloittamisesta voidaan ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasin (kok.) mukaan todennäköisesti päättää ensi viikolla Dohassa Qatarissa alkavassa Maailman kauppajärjestön WTO:n ministerikokouksessa.
"Kokouksen onnistumisen mahdollisuudet ovat varsin hyvät", arvioi Sasi torstaina Helsingissä.
Sasin mukaan näyttää selvältä, että kokous pidetään Dohassa. Vain aivan lähialueilla sattuvat poikkeukselliset tapahtumat voisivat vaikuttaa asiaan. "Se on tärkeä signaali maltillisille arabimaille ja lisää paineita kokouksen onnistumiseen", hän totesi.
"On hyvin mahdollista, että kauppaministerit voivat Dohassa sopia uuden kierroksen aloittamisesta. Päätöksenteon pohjaksi on nyt selkeät vaihtoehdot. Helpolla sopimus ei silti synny, sillä kaikkien WTO:n 142 jäsenmaan on se hyväksyttävä", Sasi muistutti. Hänen ennusteensa on kuitenkin, että päätös tehdään.
Uuden neuvottelukierroksen kestosta ei vielä ole ehdotusta eikä päätöstä. Neuvotteluissa on Sasin mukaan kyse 4-6 vuoden aikajaksosta. Kierroksen keskeiset asiat on sisällytetty WTO:n neuvoston puheenjohtajan antamaan päätösehdotukseen, jonka pohjalta neuvottelut käydään.
Euroopan unionille ongelmallisia asioita ovat Sasin mukaan esimerkiksi maatalous, ruokaturvallisuus ja ympäristö.
Maatalous on pulmallinen siksi, että kierroksella neuvotellaan kansallisten tukien alentamisesta ja vientitukien leikkaamisesta tai poistamisesta.
Kehitysmaille maatalouden markkinoille pääsyn turvaaminen on yksi keskeisiä kysymyksiä tekstiilikaupan ja polkumyyntisääntöjen ohella. Sasin mukaan se on ymmärrettävää.
Kehitysmaat on Sasin mielestä kaiken kaikkiaan otettu päätösehdotusluonnoksessa huomioon hyvin. Sen pohjalta alkavasta neuvottelukierroksesta voi hyvinkin puhua kehityskierroksena.
WTO:n jäsenmaat sitoutuvat päätösehdotuksen mukaan aloittamaan neuvottelut investointi- ja kilpailusäännöistä. Sasin mukaan se on Suomen ja Euroopan unionin kannalta hyvä asia, vaikka EU-maat toivovatkin niistä vahvempaa tekstiä kuin ehdotuksessa.
Suomen kannalta on myös hyvä, että tullien ja erityisesti korkeimpien tullien alentamisesta ja palvelukaupasta neuvotellaan.
Kehitysmaiden asenne investointisopimukseen ei Sasin mukaan ole kovin kielteinen. "Ne kehitysmaat, jotka haluavat ulkomaisia investointeja, haluavat myös investointisuojasopimuksen", hän totesi.