Entinen liikenne- ja viestintäministeri, kansanedustaja Kimmo Sasi (kok.) on valmis auttamaan seuraajaansa Leena Luhtasta (sd.) Telia-Sonera-kiistassa yhtiökokouksen lähestyessä.
"Tässä asiassa pitää heittää syrjään hallitus vastaan oppositio -asenne ja katsoa vain Suomen valtion ja Telia-Soneran etua", painottaa Sasi.
Sasi kertoo, että hänellä on kokemusta vaikka muille jakaa neuvotteluista Telia-Soneran pääomistajan eli Ruotsin valtion kanssa hallituspaikkojen jaosta. Sasi neuvotteli aikoinaan Ruotsin elinkeinoministeri Leif Pagrotskyn kanssa kymmenisen tuntia, jotta Telia-Soneran hallitukseen saatiin lopulta yhtä vahva edustus sekä Suomesta että Ruotsista.
Viikko sitten Telia-Soneran hallituksen puheenjohtaja Tapio Hintikka jätti yllättäen paikkansa yhtiössä, koska Ruotsin valtio oli ilmaissut epäluottamuksensa Hintikan johtamistapaan.
"Minun ministerikaudellani sovittiin, että suomalainen toimii Telia-Soneran puheenjohtajana vuoden 2005 yhtiökokoukseen saakka ja nimenomaan Hintikka henkilönä on se puheenjohtaja. Jos Ruotsin valtio on painostanut Hintikkaa ja lausunnot viittaavat siihen suuntaan, niin silloin Ruotsin valtio on toiminut osakassopimuksen vastaisesti ja epäasianmukaisesti", sanoo Sasi.
Hän muistelee vuoden takaista edellistä kahakkaa, jossa ruotsalainen osapuoli esitti Telia-Soneran hallitukseen yhtiön ruotsalaista toimitusjohtajaa Anders Igeliä. Hallituksessa piti olla yhtä monta suomalaista ja ruotsalaista, mutta Igelin valinta olisi kääntänyt vaa'an ruotsalaisten hyväksi.
"Silloin ilmoitin selväsanaisesti, että esitys ei ole osakassopimuksen mukainen ja sitä ei tulla hyväksymään. Lopputulema oli, että Igel teki viime hetkellä johtopäätökset tilanteesta ja vetäytyi hallituspaikan tavoittelusta."
Igelin vetäytymiseksi tarvittiin Sasin ja Pagrotskyn yhteensä noin kymmenen tunnin kahdenkeskiset puhelinneuvottelut. Myös pääministeri Paavo Lipponen (sd.) oli samassa asiassa yhteydessä ruotsalaiseen virkaveljeensä Göran Perssoniin.
Ongelmia tulee
valtio-omistajuudesta
Sasi arvelee, että aika ajoin pulpahtavat Telia-Sonera-riidat johtuvat paljolti siitä, että Ruotsin ja Suomen valtiot ovat teleyhtiön ylivoimaisesti suurimmat omistajat.
"Silloin kun valtiot ovat suuria omistajia, syntyy enemmän vastakkainasettelua eri kansallisuuksien välille kuin tilanteessa, jossa valtiot eivät ole yhtiön merkittäviä omistajia. Ei tämä riita ole ollut pelkästään ruotsalaisten ja suomalaisten välistä, sillä kovimmat kahinat on käyty ruotsalaisten ja norjalaisten kanssa", painottaa Sasi.
Norjalaisen Telinorin ja ruotsalaisen Telian piti muutama vuosi sitten fuusioitua, mutta pitkään valmisteltu yhdistyminen kaatui aivan loppumetreillä kiistaan toimitusjohtajan kansallisuudesta. Myös yhdistymässä olleiden teleyhtiöiden norjalais-ruotsalainen hallitus nitisi alusta alkaen liitoksistaan.
Telia-Soneran ensimmäinen hallitus aloitti lopulta onnellisissa merkeissä, kun Hintikka ja ruotsalainen varapuheenjohtaja Lars-Eric Pettersson tulivat keskenään toimeen kuin vanhat kaverit.
Kun Petterssonin tilalle hallituksen tuli Carl Bennet, alkoivat vaikeudet, jotka kulminoituivat Hintikan äkkilähtöön viikko sitten.
Suomi haluaisi ratkaista Telia-Soneran hallitusjäpinän niin, että hallitukseen valittaisiin vuosittain päteviä ei-pohjoismaalaisia jäseniä nykyisen yhden hollantilaisen lisäksi.
"Seuraava hallituksen puheenjohtaja on nyt väliaikaisen Tom von Weymarnin jälkeenkin suomalainen. Se voi olla von Weymarn tai joku muu suomalainen. Kaikkein tärkeintä olisi, että huhtikuun lopulla pidettävässä yhtiökokouksessa Telia-Soneran hallitukseen saataisiin muitakin kuin suomalaisia ja ruotsalaisia. Tässä vaiheessa kaksi ulkomaalaista lisää, että ei synny nykyisenkaltaista kansallista vastakkainasettelua", painottaa Sasi.
Hintikan äkkilähdön taustalla oli ilmeisesti se, että hänellä oli jo katsottuna sopivat ehdokkaat Telia-Soneran hallitukseen, mutta tämän esitys ei olisi kelvannut suurimmalle omistajalle eli Ruotsin valtiolle.