Helsinki
Liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasi (kok) arvostelee kauppa- ja teollisuusministeriötä vanhanaikaiseksi ja vanhakantaiseksi. Ministeriö ei Sasin mielestä edes kunnolla ymmärrä, mitä hyvä hallintotapa, corporate governance, valtionyhtiöissä merkitsee.
"Yleinen lainsäädäntö on sekä meille että kauppa- ja teollisuusministeriölle yhteinen. Liikenne- ja viestintäministeriö on kuitenkin monessa suhteessa nykyaikaisempi kuin kauppa-ja teollisuusministeriö. Me olemme poistaneet esimerkiksi kaikki hallintoneuvostot valtion pörssiyhtiöistä, mutta kauppa- ja teollisuusministeriö elättelee niitä vielä", tykittää Sasi työhuoneessaan Helsingin Esplanadilla, kun viimeinen ministeriviikko on alkamassa.
Keskiviikkona Sasi huolehti Finnairin yhtiökokouksessa, että yhtiön hallintoneuvosto lensi taivaan tuuliin.
Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuuteen kuuluvissa kolmessa valtionyhtiössä hallintoneuvostoista ei ole raskittu luopua. Fortum, Kemira ja Rautaruukki pitävät hallintoneuvostonsa ainakin seuraavaan yhtiökokoukseen saakka. Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre (sd) on arvostellut Sasia poukkoilusta valtionyhtiöiden hallinnon järjestelyissä.
"Mönkäreen puhe on puhdasta kateutta. Turhaan puhisevat", kuittaa Sasi arvostelun.
Sasi muistuttaa, että liikenne- ja viestintäministeriö on saanut osakkeiden myynneistä ja yksityistämisistä myyntituloja yhteensä 6,5 miljardia euroa. Kauppa- ja teollisuusministeriö on samassa ajassa saanut omista yhtiöistään vain 2,3 miljardia euroa.
Sasin mukaan kauppa- ja teollisuusministeriö ei ole ymmärtänyt myöskään hyvän hallintotavan perimmäistä tarkoitusta. "Meillä liikenne- ja viestintäministeriössä on eri henkilöt, jotka hoitavat yleistä elinkeinopolitiikkaa ja omistajaohjausta. Kauppa- ja teollisuusministeriössä esimerkiksi kansliapäällikkö Erkki Virtanen kuuluu Fortumin hallitukseen, samalla kun hän ylimpänä virkamiehenä on päättämässä energiapolitiikasta."
Liikenne- ja viestintäministeriö päihittää Sasin mukaan naapuriministeriön myös siinä, miten yrityksen toimiva johto osallistuu yrityksen hallitustyöskentelyyn. "Meidän yhtiöissämme toimitusjohtajat eivät istu yhtiöiden hallituksissa. Kauppa- ja teollisuusministeriön yhtiöistä Stora Enson toimitusjohtaja Jukka Härmälä istuu yhtiönsä hallituksessa."
Toimitusministeri
ei päätä optioista
Sasi jatkaa tykitystään muistuttamalla, että toimitusministeri ei tee enää virkakautensa loppumetreillä optiopäätöksiä.
"Mönkäre kuitenkin hyväksyi Outokummun yhtiökokouksessa kaikkien aikojen lepsuimman optio-ohjelman, jossa optio-ohjelmaan oikeutetut saavat optioita yhtiön kurssin laskiessakin."
Sasi kertoo suhtautuvansa optioihin hyvin kriittisesti.
"Jos niitä asetetaan, yhtiön pitää pärjätä selvästi paremmin kuin muut alan yhtiöt ja tähtäin pitää asettaa viiden vuoden asemesta noin kymmeneen vuoteen.
Valtionyhtiöt
valtiokonttoriin
Sasi kannattaa valtionyhtiöiden ja varsinkin pörssiyhtiöiden omistajaohjauksen keskittämistä yhteen paikkaan. Nyt niitä hallinnoidaan yhdeksästä ministeriöstä.
"Valtiokonttori olisi paras sijaintipaikka. Alkuvaiheessa riittäisi, että valtion pörssiyhtiöt siirrettäisiin valtiokonttorin hoidettavaksi. Siellä on tarvittava rahatalouden osaaminen."
Kauppa- ja teollisuusministeriön sekä liikenne ja viestintäministeriön omistajaohjausyksiköistä voi Sasin mukaan siirtää väkeä uuteen sijaintipaikkaan. "Silloin ei synny ristiriitoja omistajaohjauksen ja elinkeino-ohjauksen välille kuten esimerkiksi Fortumin tapauksessa."
Valtiokonttorin valtionyhtiöyksikkö voisi Sasin mukaan kuulua toisen valtiovarainministerin tehtäväalueeseen. Omistajaohjauksen voisi keskittää myös liikenne- ja viestintäministeriöön.
"Kauppa- ja teollisuusministeriötä en kuitenkaan kannata. Valtioneuvoston kanslia olisi huonoin sijaintipaikka; mitä siitä tulisi, jos pääministeri alkaisi päättää valtionyhtiöistä?" Sasi kysyy.
VR:ssä hallitusjuna
karkasi raiteilta
Sasi sai pari viikkoa sitten suuren kohun aikaiseksi, kun hän vaihdatti VR-Yhtymän hallituksen yhtä henkilöä lukuunottamatta.
"Tavoitteena ei ollut vaihtaa koko hallitusta, vaan suunnittelimme pienempää remonttia. Ainoastaan kaksi jäsentä oli tarkoitus vaihtaa ja kasvattaa hallitusta yhdellä uudella jäsenellä."
VR-Yhtymän hallituksen puheenjohtaja, UPM-Kymmenen varatoimitusjohtaja Martin Granholm ja Tradeka-konsernin toimitusjohtaja Antti Remes kieltäytyivät kuitenkin jatkamasta, jos hallituksessa tehdään ministeriön kaavailema remontti.
"Neuvottelin kaksi päivää Granholmin kanssa hänen jatkamisestaan, mutta yhteisymmärrystä uudesta hallituksesta ei syntynyt. He päättivät erota ja ministeriö nimitti tilalle uuden hallituksen," selvittää Sasi.
Miksi hallitusremontti piti tehdä Paavo Lipposen hallituksen viime metreillä?
"VR-Yhtymän tulos on heikentynyt jatkuvasti, myös viime vuonna. Tulos ei vastaa omistajan eli valtion odotuksia varsinkaan tavara- ja henkilöliikenteen osalta", selvittää Sasi.
Sasi myöntää, että VR-Yhtymässä on ollut kehittämisprosesseja. "Me olisimme toivoneet sutjakkaampaa etenemistä, siksi halusimme hallitukseen uutta verta."
VR:n yksityistämisestä ei ole Sasin mukaan suunnitelmia.
EU avaa tavaraliikenteen rautateillä kilpailulle 1. tammikuuta 2008. Ratahallintokeskus omistaa nyt Suomen rataverkon.
"Valtio ei saa luopua rataverkon omistuksesta. Valtion pitää aina omistaa alueellaan sijaitsevat tiet ja radat", linjaa Sasi.