Ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasin (kok.) mielestä kaupan on säilytettävä kuluttajien luottamus euroon siirtymisen aikana. Peräti 76 prosenttia suomalaisista uskoi ennen euroon siirtymistä uuden rahan nostavan hintatasoa.
Tämän uskomuksen Sasi sanoi haluavansa osoittaa vääräksi.
Eurotiedotustilaisuudessa torstaina Helsingissä puhunut Sasi sanoi ministeriössä pidettävän erittäin tärkeänä kaupan selkeästi antamaa lupausta, että yleinen hintataso pysyy euroon siirryttäessä vakaana.
Sasi muistutti siitä, että helmikuun loppuun saakka tavaroiden hintamerkintöjen on oltava kaupoissa selkeästi sekä euroissa että markoissa, samoin kassakuittien loppusumman. Hän toivoi kaksoishinnoittelun jatkuvan vielä siirtymäkauden jälkeenkin.
Kauppa- ja teollisuusministeriössä on käynnissä hintaseuranta, jossa seuraava kattava hintaselvitys julkaistaan alkukeväästä. Syksyllä kuluttajaviranomaisten tekemät tutkimukset osoittivat hintojen nousupelon aiheettomaksi.
KTM:n hintaseuranta kattaa elintarvikkeiden lisäksi merkki- ja kulutustavaroita, ns. non-food tuotteita sekä palveluja. Hintojen ohella seurannassa ovat myös pakkausten kokojen mahdolliset muutokset.
Kuluttajat ovat kuitenkin ensimmäisten europäivien aikana saattaneet kokea hinnat kaupoissa aiempaa korkeammiksi. Etenkin elintarvikkeiden hintojen uskottiin pöyristyvän ylöspäin euroon siirryttäessä.
Ylijohtaja Bo Göran Eriksson kauppa- ja teollisuusministeriöstä arvelee tämän johtuvan elintarvikkeiden hintojen hienoisesta noususta viime vuoden lopulla. Toisaalta käteisostojen pyöristys lähimpään viiteen senttiin saattaa nostaa tuotteen hintaa yli kymmenen penniä.
Kaupan Keskusliiton puheenjohtaja Heimo Aho arvioi kaupan yritysten olevan täysin eurokannassa ensi viikon alussa ja parhaassa tapauksessa jo ensi viikonvaihteessa. Vähittäiskaupan ensikokemukset eurosta ovat Ahon mukaan olleet myönteisiä.
Mahdollisia ongelmia yksittäisten kauppojen osalta voi aiheuttaa kuitenkin vaihtorahan riittävyys. Vaihtorahan tarvetta on nostanut kaupoissa ihmisten suuri kiinnostus saada käyttöönsä myös pienempiä euroseteleitä ja kolikoita.
Sama kiinnostus saada käteistä heijastui myös korttien ennakoitua pienempänä käyttönä. Korttien käytössä tapahtui jopa vähenemistä.
Tavaratalot ja automarketit antoivat jo torstaina 100-prosenttisesti vaihtorahat euroina. Ruokakaupoista 95 prosenttia jakoi vaihtorahat euroina ja erikoiskaupoista 75 prosenttia.