Ranskan presidentinvaalien tiukka tilanne on ajanut Nicolas Sarkozyn ja Francois Hollanden lupauksiin, joiden toteuttamisella olisi heijastusvaikutuksia koko Euroopassa.
Ranska on presidenttivaltainen valtio, ja siksi sen presidentinvaaleissa ratkaistaan pitkälle maan sisä- että ulkopolitiikan suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Kun kyse on keskeisestä EU-maasta, Ranskan kansan ratkaisulla on vaikutuksensa koko unioniin elämään.
Viime päivien mielipidemittausten perusteella näyttää siltä, että presidentti vaihtuu. Nykyinen presidentti, keskustaoikeistolaisesta UMP-puolueesta tuleva Nicolas Sarkozy, 57, jäisi yhden kauden päämieheksi.
Sarkozy kyllä selvittää tiensä vaikeuksitta ensi sunnuntain ykköskierrokselta toukokuun 6. päivän toiselle kierrokselle. Viime viikkojen mittaukset ovat ajoittain olettaneet Sarkozyn jopa voittavan ensimmäisen kierroksen. Virassaan jatkaakseen hänen pitäisi kuitenkin viedä myös kakkoskierros. Se ei näytä nyt todennäköiseltä.
Sarkozyn vakavin haastaja, sosialistien François Hollande, 57, on pystynyt pitämään selvän johtonsa niissä mittauksissa, joissa on kysytty kansalaisten äänestysaikeita toisella kierroksella. Käytännössä Hollande on päihittänyt Sarkozyn kaikissa kakkoskierrosta koskevissa mittauksessa viimeisen puolentoista vuoden ajan. Tuoreimmat lukemat Hollanden eduksi olivat 56–44. Voi kysyä, mikä enää kääntäisi äänestäjien päät.
Energisellä Sarkozylla näyttää olevan sama ongelma kuin Paavo Väyrysellä Suomessa. Kohtalainen kannatus ei auta, jos myös torjuntakerroin on korkea. Moni ranskalainen äänestää toisella kierroksella yhtä paljon Sarkozya vastaan kuin Hollanden puolesta.
Sarkozy on kuitenkin taitava poliittinen peluri, joka ei luovuta virkaansa helpolla. Siksi seuraavien runsaan parin viikon aikana Élysée-palatsista voidaan kuulla yllättäviä avauksia ja räväköitä lupauksia.
Kumpi kaksikosta toukokuun 6. päivänä tuleekaan valituksi, sillä on seurauksensa maan Eurooppa-politiikkaan. Hollande on esimerkiksi vaatinut EU:n maaliskuun alussa tekemän taloussopimuksen avaamista. ”Neuvottelen budjettikurisopimuksen uudelleen, ei vain Ranskan vaan koko Euroopan parhaaksi”, hän ilmoitti maaliskuun puolivälissä.
Sarkozykin on pyrkinyt raaputtamaan eurokriittisten äänestäjien korvasyyhyä puhumalla Ranskan EU-jäsenmaksujen jäädyttämisestä. Hollanden tielle hän ei kuitenkaan ole lähtenyt vaan ilmoitti vielä viime viikonloppuna, että EU-maiden velkaantumisen on päätyttävä. Linjanvetoon tosin sisältyi tarkennus, jonka mukaan maanosaa ei saa päästä vajoamaan deflaation tilaan, vaan kasvu on turvattava.
Nyt näyttää siltä, että Sarkozyn valinta vavahduttaisi epävakaassa tilassa olevaa euroalueen taloutta vähemmän. Samalla kannattaa muistaa, että Ranskan sosialistitkin ovat vanhastaan suhtautuneet vastuullisesti eurooppalaiseen yhteistyöhön. Jos Hollande tulee valituksi, hänen on kuitenkin pakko jollain tavoin lunastaa lupauksensa taloussopimuksen muuttamisesta.
Kyse tuskin olisi kyse sopimuksen kääntämisestä ylösalaisin. Hollande ei varmasti haluaisi aloittaa kauttaan suistamalla Eurooppaa syvemmälle epävarmuuden aikaan.