Nicholas Sarkozy on presidenttikautensa ensimmäisessä todellisessa koetuksessa ajaessaan läpi julkisen sektorin eläke-etujen heikennyksiä. Kyseessä on kamppailu, jota hänellä ei ole varaa hävitä.
Liikenne Ranskan rautateillä on tänään sekaisin viidettä päivää lakkoilun takia. Pariisissa syntyi loppuviikosta valtavia ruuhkia paikallisliikenteen kuljettajien työtaistelun vuoksi. Myös energia-alalla lakkoiltiin. Ranskalaisten hanakkuus turvautua joukkovoimaan poliittisten päättäjien selättämiseksi ei ole uutta vaan pikemmin hyvin tuttua. Keinoa käytetään, koska se on lähes aina tepsinyt. Viimeksi päättäjien oli peräännyttävä 2006, kun kansa lähti kaduille vastustamaan hallituksen aikeita heikentää nuorten työsuhdeturvaa.
Tällä kertaa jännitteet ovat kuitenkin tavallista kovemmat. Meneillään olevia lakkoja on luonnehdittu Ranskan vakavimmiksi kymmeneen vuoteen. Näin siksi, että nyt ammattiliittoja vastassa on puolisen vuotta sitten valtaan noussut määrätietoinen presidentti Nicolas Sarkozy, joka on ryhtynyt panemaan käytäntöön tärkeimpiä vaalilupauksiaan.
Sarkozyn vaaliohjelman ydinkohtiin kuului työntekoon kannustaminen ja valtiontalouden tervehdyttäminen. Jälkimmäisen tavoitteen takia presidentti katsoo vaativan eräiden alojen kuten juuri rautateiden ja energia-alan työntekijöiden eläke-etujen heikennystä. Konflikti asiassa oli väistämätön, ja nyt katsotaan, kumpi osapuoli on sitkeämpi.
Sarkozy on tällä hetkellä asemassa, jossa hän ei voi perääntyä. Periksianto nyt rampauttaisi hänen arvovaltansa koko loppukaudeksi. Presidentin tukena on se, että hänellä on uudistuksilleen kansan enemmistön tuki. Rautatieläiset ja energia-alan työntekijät voivat nyt päästä eläkkeelle 37,5 työvuoden jälkeen, siis käytännössä jopa vähän yli viisikymppisinä. Näiden noin puolen miljoonan työntekijän erikoisedut herättävät muissa ranskalaisissa katkeruutta.
Epäilemättä moni ranskalainen tukee kuitenkin Sarkozyn linjaa muillakin perusteilla kuin kateuden kannustamana. On selvää, että maan talous, erityisesti rankasti alijäämäinen valtiontalous, pitää tervehdyttää. Sarkozyn prinsiippeihin kuuluu, että jos taloudellista aktiviteettia saadaan maahan lisää, nousevat verotulot ja julkinen talous oikenee. Vauhtia talouteen presidentti pyrkii polkemaan muun muassa kannustamalla kansalaisia työntekoon. Sitä tavoitetta hän ajaa esimerkiksi ylityötuntien verovapaudella. "Minut valittiin tekemään uudistuksia", hän on viime päivinä muistuttanut.
Oikeistolaisen Sarkozyn talousoppeja on verrattu Britannian blairilaisuuteen. Toinenkin vertaus yhdistää Sarkozyn Britannian pääministeriin mutta ei Tony Blairiin vaan Margaret Thatcheriin. Arvio ei niinkään liity talouslinjaan vaan siihen, miten pääministeri Thatcher toimi pitkien lakkojen ja muiden laajojen protestien edessä 1980-luvulla. Thatcher ei antanut periksi kaivosmiehille vaan nujersi nämä taipumattomuudellaan. Samalla koko Britannian ammattiliittojen valta koki kovan kolauksen.
Perjantaina nähtiin jo pieniä merkkejä siitä, että Sarkozy olisi voittamassa oman kamppailunsa. Lakkolaisia kerrottiin olevan vähemmän kuin vielä viikon puolivälissä. Jos Sarkozy nyt päihittää vastaan pullikoivat liitot, kyseessä on kuitenkin vasta ensimmäinen erävoitto. Hänen poliittinen ohjelmansa sisältää nimittäin eläke-etujen leikkauksen ohella muitakin vaikeasti nieltäviä lääkkeitä.