Särkijärven kylän keskipisteessä on tienristeys, ilmoitustaulu ja koulu. Tien varressa on halkolanssi. Nuotion vierellä puruja vatsaansa odottelee mustunut nokipannu. Pakkasta on 14, aurinko läimii täysillä ja kirpakka tuuli taputtelee naaman punaiseksi. Metsän takaa kohoaa Olos, jonka viisi tuulivoimalaa huiskivat sähköä tunturipuhurin henkäyksistä.
Puukasan takaa lennähtelee koivunpätkiä. Siellä on käynnissä klapikone Serge Makkonen. Puulaakin toinen yhtiömies, Raimo Alaoja, opettaa lukiolaisia kirkolla. Serge on Karjalan poikia Suojärveltä, mutta ennätti asua Sotkamossa Vuokatinvaaran juurella 55 vuotta. Jätti tilan pojalleen ja lähti yhdeksän vuotta sitten vaimonsa kanssa kokeilemaan, onko Lapin vetovoima väitetyn vahvuinen.
"On se", klapikone naureskelee. "Eläkkeellä olen ollut vaikka kuinka pitkään, mutta vieläkään en tunne olevani eläkeläinen!"
Toisella puolen tietä metsän kätkössä on Veli Koljosen ateljee. Isäntä itse on pistäytymässä Rovaniemellä äänittämässä cd:tä "omaksi ilokseen". Hänen isänsä Vilho oli pitkään opettajana kylän koulussa, jonka nurkalta pääsee melkein kaikkialle, minkä kertovat opasteetkin: Peltovuoma 67, Raattama 33, Pallastunturi 20, Rovaniemi 219, Kittilä 67. Lappilaisen tunturimaiseman parhaita helmiä muutaman poronkuseman päässä. Kirkolle ja kauppaan on 12 kilometriä. Kun koulua perustettiin, sitä oltiin viemässä Siepinkuruun kolme kilometriä Pallaksen suuntaan. Eläkkeellä oleva opettaja Eeva-Liisa Väisänen muistaa, kuinka siihen jyrähti Rovaniemeltä Lapin rajavartioston komentaja, eversti Viljo Frans Kivikko. "Särkijärvelle eli rajakomppanian sijoituspaikalle se koulu tehdään. Rajamiehet kyllä pitävät huolen, että oppilaita riittää!"
Rajamiehet hoitivat kotihommat käskyn mukaan ja oppilaita tuli. Sittemmin organisointi kuihdutti komppanian ja jäljelle jääneet siirrettiin kirkolle. Rakennukset osti Olokselta valtakuntaansa rajusti laajentanut Iso-Pertti, matkailukeisari Pertti Yliniemi.
Nyt koulukin lakkautetaan. "Positiivisella mielellä tässä kuitenkin ollaan", rehtori Leena-Kaisa Vuollo vakuuttaa. Eivätkä oppilaatkaan vielä murehdi. Meneillään on kisa, kuka pisimpään pomppii yhdellä jalalla. Toinen välitunti siinä hommassa jo menossa.
Kuusamon Ölkynvaarassa, 16 kilometriä maantieltä, syntynyt Markku Kuortti istuu kodissaan Särkijärvellä lappilaisen metsäkiistelyn etulinjassa. Viimeksi Muonion pohjoisosien hakkuukiistat tulivat tutuiksi miehelle, joka on Lapin luonnonsuojelupiirin varapuheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliiton liittovaltuuston lappilaisjäsen ja Muonion Luonto ry:n puheenjohtaja. Nyt kun sodassa on välirauha, mies miettii, että mistä pahuksesta Särkijärveen ovat rynnistäneet rökäkset, nuo kiisken riettaat. Tämän salaisuuden sanoo tietävänsä eläkkeellä oleva rajamies Antti Metsola. Kertoo olleensa mukana, kun niitä huilahti vahingossa järveen istutuskalojen kanssa.
Vaikka kylä ikääntyy, lapsiperheitäkin olisi tulossa, jos olisi työtä ja asuntoja. Särkijärven majojen emännällä Tarja Veistollakin on kaksi tällaista tuttavaperhettä ja niillä kuusi lasta. "Me kuitenkin rakennetaan tänne seniorilaaksoa", hän nauraa.
Kalanviljelyslaitoksella kuusamolaista lähtöä oleva kalastusmestari Rainer Määttä sihtailee meritaimenen mätimunia ja ne toljottavat mustilla kiilusilmillään takaisin. "Silmät ovat auenneet eli valmiita siirrettäväksi jatkokasvatukseen Ossauskoskelle."
Viereisessä Särkilompolossa pöllyää lumi. Oloksella majaansa pitävät autotestaajat tai palkintomatkalaiset purkavat paineitaan.