Mourunsalmen kalasatamassa käy kova tohina, kun lähes kymmenen perkaajaa puhkoo Kyösti Mannisen ja Pasi Määtän Kitkajärvestä nuottaamaa satojen kilojen muikkuapajaa.
"Eihän näitä yksin ehdi, kuukausi menisi tällaisen määrän perkaamisessa", Manninen nauraa.
Ympäri vuoden muikkua nuottaavan Mannisen mukaan kalaa löytyy Koillismaan suurimmasta järvestä vielä niin kesällä kuin talvella.
Kitkajärvelläkin ammattikalastus on joutunut vuosi vuodelta ahtaammalle, sillä suurjärven kalasto vääristyy vauhdilla.
Kitkan lisäksi särkikanta on räjähtänyt kaikilla pohjoisen suurilla järvillä. Kalaston on vääristänyt muikkujen tehopyynti, jonka seurauksena järviin on jäänyt roskakaloille entistä enemmän elintilaa.
Särkikanta on vahvistunut, koska sitä ei pyydä kukaan. Kalalle ei ole ottajia ja hoitopyyntiinkään ei löydy kunnolla rahaa.
Kuormitusta on
pakko vähentää
Oulun kalatalouskeskuksen johtaja Mikko Torssonen kertoo, että alkaneella rahoituskaudella EU-varoja kielletään ohjaamasta hoitokalastukseen. Ainoastaan kalakasvattajat voivat saada varoja laitostensa alapuolisilla vesillä roskakalojen pyyntiin. Sen vaikutukset jäävät kuitenkin paikalliseksi.
Lapin kalatalouskeskuksen johtaja Eero Liekonen harmittelee sitä, että kalaston vääristymiseen ei ole tartuttu vieläkään, vaikka synkkä kehitys on näkynyt Kitkajärvelläkin vuosikymmenen.
Hänen mukaansa Etelä-Lapissa huolestuneet kalastajat ovat aloitelleet pyyntiä talkoillakin. Suurilla järvillä keinot ovat kuitenkin vähissä, sillä kalaston oikaiseminen vaatisi, että roskakalaa pyydettäisiin vuosittain valtavat määrät.
Pyyntiin ei ole rahaa ja kalasaalis pitäisi pystyä hyödyntämään. Ongelmajätteeksi luokiteltavaa roskakalaa ei saa enää haudata maahan eikä viedä kaatopaikoille.
"Roskakalojen tehopyyntikään ei enää yksistään auta, järvien ravinnekuormaa on pakko alkaa myös vähentää. Eniten järviä kuormittaa metsätalous ja peltoviljely", Eero Liekonen sanoo.
Hänen mukaansa järvien tilan korjaaminen vaatisi myös luonnonvesille kunnollista seurantaa.
Nyt kyselyillä seurataan muun muassa muikkukantojen kehittymistä, mutta koko kalaston tilasta ei ole laajemmin luotettavaa, tutkittua tietoa.
Kalaparvet tutkitaan
ennen nuottausta
Kitkalla vuosikymmenet ammatikseen kalastanut Kyösti Manninen kertoo, että järvien hautoihin kerääntyneet särkiparvet näkyvät hyvin tutkassa. Ammattilainen erottaa ne helposti muikkuparvesta.
Särki on tiiviimmässä ja liikkuu enemmän kuin muikku. Roskakalaparvien täsmänuottaus onnistuisi, mutta kalastajat joutuvat ne kiertämään, koska kaloja ei ole mihin laittaa eikä niistä saa tuloja.
"Viimeisen kymmenen vuoden aikana särkikanta on noussut. Muikku pienenee, koska se syö samaa sapuskaa", Manninen sanoo.
Ilmaston lämpeneneminen muuttaa myös järviä, mutta Manninen ei usko, että se olisi ollut vauhdittanut särkien räjähdysmäistä lisääntymistä. Hänen mielestään kalaston hoito olisi kaikkien etu, mutta pienellä näpertelyllä ei saada mitään aikaan.
"Roskakaloja pitäisi pyytää vuosittain satoja tuhansia kiloja", Manninen muistuttaa.