Jos 20 vuotta sitten sarjakuvalehti oli tyypillinen näky koululaisen käsissä, tilanne on nyt toinen. Lapset eivät enää lue sarjakuvia siinä määrin kuin ennen – eikä lapsille enää tarjota sarjakuvia samaan tapaan kuin ennen.
Nyt on jäljellä lähinnä Aku Ankka, sanovat sarjakuvatoimittaja Ville Hänninen ja sarjakuvatutkija Katja Kontturi.
– Ja sitä lukevat kaikenikäiset, lapsista vanhuksiin, kertoo Aku Ankkaa Jyväskylän yliopistossa tutkinut Kontturi.
Pelkästään lapsille kohdennettuja sarjakuvia ei juuri julkaista. Kontturi kertoo selailleensa kirjaston lastenosaston sarjakuvahyllyjä ja todenneensa, että vaihtoehdot ovat vähissä.
Hännisen mielestä Aku Ankka on toisaalta ajaton tuote – toisaalta ei. Sen maailmankuva ei välttämättä vastaa nykylapsen tai -nuoren käsitystä.
– Aku Ankka on poikkeuksellisen rakastettu sarjakuva, mutta kaikilla asioilla on elinkaarensa. Nyt sen levikki on laskenut kymmeniä prosentteja muutamassa vuodessa.
Kontturi toivoo lisää valikoimaa ja harmittelee sitä, ettei uusia hittisarjiksia ole viime vuosina syntynyt.
– Edellinen oli 15 vuotta sitten, kun W.i.t.c.h.-sarjakuva alkoi ilmestyä.
Fantasiahenkinen W.i.t.c.h. kertoi viidestä teinitytöstä, joilla on supervoimia. Se oli aikansa suosituin tyttöjen sarjakuva.
Aikuisten suosikit eivät pure
Jotta sarjakuvaharrastus pääsisi uuteen kasvuun, lasten pitäisi löytää tuotteita, joita aikuiset eivät kuluta.
– Lapset ovat kiinnostuneita siitä, mistä heidän omat kaverinsa intoilevat, Ville Hänninen toteaa.
Hänestä sarjakuvien tarjonta on heikentynyt merkittävästi viime vuosikymmeninä. Sarjakuvan erikoisliikkeitäkin on Suomessa paljon vähemmän kuin aiemmin.
– Silloin, kun olin itse penska, tarjolla oli kaikenlaista juuri minulle, Hänninen sanoo.
Sen sijaan monissa isoissa Euroopan maissa tarjontaa riittää ikäluokasta toiseen. Esimerkiksi Ranskassa ja Italiassa julkaistaan paljon erilaisia sarjakuvia, Kontturi kertoo.
Sarjakuvasukupolvi aikuistui
Hänninen muistuttaa, että laskusuhdanne ei koske vain sarjakuvia: lukeminen harrastuksena on ylipäätään laskussa.
– Himolukijoita on kaikissa lajeissa vähemmän kuin aiemmin.
Mitä lapset sitten sarjakuvien lukemisen sijaan tekevät?
Ainakin pelaavat mobiilipelejä.
Sarjakuvaseuran opettajan Saara Pirhosen mukaan kursseilla huomaa, että lapset poimivat aiheita sarjakuviinsa juuri mobiilipelien maailmasta. Mutta ei paperinen sarjakuva kuollut ole.
Ville Hänninen uskoo, että sarjakuvan aika koittaa vielä. Hän arvioi, että nyt eletään suvantokautta paperilehtien ja kirjamaailman murroksen vuoksi.
Kenties on käynyt niin, että 20 vuoden takainen sarjakuvasukupolvi on kasvanut aikuiseksi.
– Ennen ajateltiin, että sarjakuva on nimenomaan lasten juttu, mutta nyt lukijat ovatkin aikuisia, ja heille tehdään aikuisten sarjakuvaa, Katja Kontturi sanoo.
Se on sääli, sillä sarjakuva opettaa erästä nykymaailmassa oleellista taitoa: kuvallisen kerronnan lukemista. On tärkeää oppia tulkitsemaan esimerkiksi internetissä tapahtuvaa viestintää, jossa kuvalla on entistä suurempi merkitys.
– Tieto välittyy kuvien ja symbolien avulla, ellei yhteistä kieltä ole käytössä, Kontturi sanoo.
– Lentokoneiden turvallisuusohjeetkin ovat sarjakuvia ilman tekstiä.