Kemi-Tornio-Simo Tasavallan presidentti Tarja Halonen tutkailee sarjakuvahahmo Lempin pienoispatsasta ja tekee oikeanlaisen arvion. "Saan vielä pikkuisen vanhentua, että tulen samannäköiseksi."
Paikka on Kemin kulttuurikeskuksen taidemuseo torstaiaamuna. Halosen ja valiokuntaneuvos Pentti Arajärven päivän kestävä maakuntamatka Kemi-Tornion talousalueella on alkanut pariskunnan yhteisellä mielenkiinnon kohteella, sarjakuvilla.
Mämmilästä tutun Viljasen näyttely on pysytetty taidemuseoon, jonne on rahdattu myös ihka aito Volvo Amazon. Halonen ihastelee mustapohjaista Lempi-lippua, sarjakuvaneuvos Heikki Porkolan viljasmaista muotokuvaa ja sarjakuvataiteilija Tarmo Koiviston taitavuutta. Mämmilässä on vahvasti vielä toistaiseksi kirjoittamattoman kaupunkilaisromaanin aineksia.
Halonen, Arajärvi ja Porkola pohtivat sitä, miten isommat kielialueet jyräävät sarjakuvassa. Jyrääväthän ne, Halonen tosin aprikoi, että Viivi ja Wagner saattaisivat mennä läpi muuallakin. "Mutta onko se sika oikeasti sika vai ei", presidentti kysyy ja jää vastausta vaille.
Sukupolvien välinen kateus
Aamupäivän tiivis ohjelma on buukattu kulttuurikeskukseen. Vieraat saavat yleiskuvan Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun toiminnasta ja keskustelevat parikymmentä minuuttia opiskelijoiden kanssa.
Halonen tuntuu nauttivan nuorten seurasta ja sanoo olevansa "avoimen kade" tälle sukupolvelle. "Onni etten ole teidän joukossanne, nykyopiskelijat ovat niin kilpailukykyisiä, etten olisi ehkä pärjännyt."
Vuorossa on pikaseminaari Perämerenkaaresta, lounas ja poikkeaminen markkinoille kansan pariin. Presidentti saa kärsivällisesti vartoneelta markkinaväeltä Hyvä Tarja -vastaanoton. Seuraavalla pysäkillä Tornion Green Linella onkin vain muutama nimikirjoituksen pyytäjä.
Provinssissa ei piipahdeta rajan yli Ruotsin puolelle, sillä maakuntamatka olisi silloin saanut valtiovierailun luonteen. Perämerenkaaren ruotsalaiset yhteistyökumppanit kävivätkin valistamassa presidenttiä Suomen puolella.
Seuraava kohde Avesta Polaritin jättimäinen terästehdas saa Haloselta osakseen ansaittua ihailua. Röyttän niemellä on jo vuosia ylpeilty hehtaarikokoisilla halleilla, valtavilla investoinneilla, mutta myös laadulla.
"Minulla oli tieto siitä, että olette iso, mutta uutta oli se, että olette matkalla maailman ykköseksi." Maailman suurin ja 400 miljoonaa euroa maksanut kylmävalssaamo on jouluksi valmis tositoimiin. Teräskolossissa pyörii metallinauhaa neljän kilometrin verran yhdellä kerralla.
Pihatossa on
mukavat oltavat
Terästehtaalta vieraat ajavat viimeiselle etapille Simoon Juha Ja Veikko Marttilan eurotilalle tutustumaan 65 lypsävän lehmän pihattonavettaan.
Halonen ja Arajärvi toteavat nykynavettojen olevan aikamoisia. "Mutta on hyvä, että niissä otetaan huomioon myös se, että eläimillä on mukavat oltavat", Halonen toteaa ja huomauttaa karjankasvatuksen soveltuvan hyvin pohjoiseen. "Ruoho kasvaa täällä joka kesä."
Juha ja Vivi Marttila ovat vastavirtaan kulkijoita: he tulivat vuoden 2000 keväällä Helsingistä Simoon Juhan kotitilalle. Maa- ja metsätaloustieteiden tohtori Juha Marttila pitää isänsä ja Raakel-äitinsä kanssa tilaa ja vaimo Vivi kulkee töissä Tornion kaupungilla.