Musiikki on inspiroiva voima. Lauantai-iltana Kemin kaupunginjohtaja Kalervo Ukkola ja festivaalijohtaja Heikki Porkola rokkasivat Pub Tarkovskissa ja sävelten siivittämänä syntyi ajatus sarjakuvapäivien laajentamisesta Perämerenkaarelle.
Vielä sunnuntainakin, päivien päätöspäivänä ajatuksessa on nostetta. "Sitä tullaan kehittelemään, tavoitteena todellinen arktinen festivaali", Porkola lupaa. Koko kaarelle laajentuessaan taloudellisia harteitakin saataisiin levennettyä. Nyt isoimman vastuun kantaa Kemin kaupunki ja opetusministeriö.
Porkolan
pensselinjälki
Tulevana vuonna sarjakuvapäivät viettää 25-vuotisjuhlaansa. Niiden budjetti on turvattu ja valmistelut ovat täydessä käynnissä. Se, miten eläke-etappia lähestyvä Porkola itse on niissä mukana, on vielä auki. Sarjakuvaneuvos pohtii asian valmiiksi lähiaikoina.
"Mutta tulevaisuus näyttää aika hyvältä, hommiin on tullut mukaan nuoria ja innokkaita ihmisiä", hän sanoo tyytyväisenä.
Kaikki ovat tienneet, että Porkola on sarjakuvapäivien primus motor, mutta sarjakuvantekijöiden yhdistys virallisti asian päättötilaisuudessa palkitsemalla hänet vuoden sarjakuvateosta. Teko on oikeastaan jatkettu rikos, joka käsittää koko festivaalin historian 1981-2005.
Yhdistyksen hallituksen mukaan Porkola on vetänyt pitkän ja värikkään viivan suomalaiseen sarjakuvaan, kääntänyt Kemin Aku Ankka -negaation positiiviseksi, yrittänyt, uskaltanut ja kasvattanut päivät nykyisiin mittoihinsa. Porkolan pensselinjälki näkyy vahvasti päivien ilmeessä.
Kulta-aika
meneillään
Usko kotimaiseen sarjakuvaan on juuri tällä hetkellä muutenkin korkealla, eikä se ole maailmallakaan heikoissa kantimissa. Suomeen Kemin kautta vierailulle tullut Angoulemen sarjakuvafestivaalin taiteellinen johtaja Benoit Mouchard katsoo sarjakuvan elävän nyt kulta-aikaa.
Ranskassa, sarjakuvan luvatussa maassa julkaistaan vuosittain 3 000 uutta albumia. Markkinat ovat itse asiassa jo ylikuumentuneet eikä muutaman vuoden ikäisiä kirjoja tahdo enää löytää mistään. Mouchard pelkää kriisiä ja toivoo vakautta ja uutta luovuutta sarjakuvamarkkinoille.
Mouchardin mielestä Suomessa sarjakuvan ympärillä on laajemmin elämää, sillä Suomessa sarjakuvat leviävät kaiken kansan keskuuteen sanomalehdissä. "Ranskassa ainoa keino lukea sarjakuvaa, on ostaa albumi."
Sprinttisripin SM-kilpailu käytiin tänä vuonna Lempin ja Wagnerin merkeissä. Ensimmäisen palkinnon sai Petteri Tikkanen, toiseksi tuli Jarno Latva-Nikkola ja kolmanneksi Pekko Rinkinen. Viivi ja Wagner -tietovisailun ylivoimainen voittaja oli koululainen Lauri Vähä.