Kemin 28. kansainväliset sarjakuvapäivät palaa juurilleen yhden katon alle kulttuurikeskukseen sisäsatamassa Tullimakasiinissa pidettyjen kaksien festivaalien jälkeen. Samalla tapahtuman rinnalle tulee manga-lauantaista laajentunut Kitacon, johon odotetaan isoin joukoin erityisesti nuoria japanilaisen sarjakuvan harrastajia.
Festivaali on päässyt veloistaan ja tähystää lamasta huolimatta toiveikkaasti tulevaan.
"Talous on kunnossa. Meillä ei ole enää velkaa, olemme jopa hieman plussalla. Tämä on ainutkertaista. Elämme sen mukaan kuin on rahaa käytettävissä", myhäilevät Kemin sarjakuvakeskuksen puheenjohtaja Ilpo Koskela ja varapuheenjohtaja, Lasten kulttuurikeskus Sarjiksen johtaja Outi Hyvönen.
Koskela on tyytyväinen, sillä festivaalilla on nyt taas selvä jatkuvuus. Tänä vuonna homma purkitetaan noin 30 000 euron budjetilla. Kaupunkikin avusti päiviä kymppitonnilla. Tänä vuonna kokonaisuus tehdään enemmän pienesti kuin isosti. Ensi vuonna on luvassa Karvis-näyttelyn myötä hieman suurempi satsaus.
Manga, historia
ja pienlehdet
Paluu kulttuurikeskukseen tapahtuu lähinnä käytännön syistä, vaikka tilakin irtoaa nyt hieman halvemmalla. Samoissa neliöissä sarjakuvapäivät ja manga pääsevät lyömään kättä, toimivuus paranee, eivätkä loppukevään kylmät pääse yllättämään.
Päivien vahvoina teemoina ovatkin muun muassa manga, historia ja pienlehdet, joita valotetaan monesta vinkkelistä. Päivillä on myös ensimmäistä kertaa pienlehtikilpailu.
Vuodesta 2006 pidetty manga-lauantai kasvaa kaksipäiväiseksi Kitaconiksi, joka on Suomen pohjoisin con. Conit ovat mangaan ja japanilaisuuteen liittyviä tapahtumia, jotka imevät alan harrastajia 7-vuotiaista aikuisiin. Hyvönen odottelee paikalle vähintään tuhatta harrastajaa. Pienimmillekin kävijöille on luvassa rautaisannos toimintaa työpajoineen, piirustuskilpailuineen ja elokuvineen.
"Vapaaehtoisia on tulossa eri puolilta maata. Se on myönteinen lisä tapahtumaan", Hyvönen kertoo.
Kutsuvieraita läheltä
ja Japanista
Sarjakuvapäivien kutsuvieraitten kärjessä on Japanissa syntynyt ja opiskellut manga-taiteilija Chie Kutsuwada, joka tällä hetkellä asuu ja työskentelee Lontoossa. Suomessa pitkään asunut norjalainen graafikko, muusikko ja sarjakuvantekijä Karstein Volle kertoo Tosiasioista maailmalta. Suomalaisista kutsuvieraslistalla ovat tutut nimet: Timo Mäkelä, Pertti Jarla ja Jorma "Jope" Pitkänen.
Kulttuurikeskuksen ravintolassa on nippu näyttelyjä, muun muassa 1950 kuolleen tamperelaisen kuvittajan, pilapiirtäjän ja sarjakuvantekijän Poika Vesannon töiden esittely, Timo Mäkelän retrospektiivi sekä katsaus Happy Horse Comics -yhdistyksen toimintaan.
Kemin 140-juhlavuoden kunniaksi esillä on pienimuotoinen otos siitä, miltä Kemi näyttää sarjakuvissa.
Yksi päivien odotetuimmista tapahtumista on luonnollisesti pohjoismaisen sarjakuvakilpailun tulosten julkistaminen. Tänä vuonna kisassa oli kaksi sarjaa: vapaavalintaiset nettisarjakuvat ja lastensarjakuvat, joista ilmestyy myös perinteinen albumi. Osallistujien määrä putosi viimevuotisesta.
Nettisarjakuvakisaan osallistui 35 taiteilijaa 35 työllä, lastensarjakuvasarjaan osallistui 38 taiteilijaa 41 työllä. Viime vuonna kilpailijoita oli noin 100.
"Toimeksianto oli vaikea, ehkä se verotti osallistujien määrää. Saattaa olla, että trendikin on muuttunut, vaikka meillä on kohtuulliset palkinnot", Ilpo Koskela pohtii.