Olhavalaisella veneenrakentajalla Leo Tervosella ja oululaisella sarjakuvataitelijalla Ilpo Koskelalla on yhteinen intohimo: veneet ja merenkulku. Nyt rakentajan ja piirtäjän tiet ovat risteytyneet toviksi. Molemmat tekevät käsitöitä Perämeren jähdin kimpussa.
Tervonen kisälleineen on noin puoli toista vuotta rakentanut Kemissä Karjalahden väliaikaisella varvilla talonpoikaispurjealusta niin vauhdikkaasti, että alkuperäisaikataulua on typistetty vuodella. Jos kaikki menee putkeen, alus lasketaan vesille heinäkuussa. Tervonen nauraa ja arvelee ahkeroineensa liikaa. "Aikaa otettiin kehumalla pois."
Jähti on ainutlaatuinen projekti. Tervoselle se on hänen vuosikymmeniä kestäneen veneentekijän uransa suurin urakka. Koskela puolestaan työstää 1800-luvun rannikkopurjehduksesta fiktiivistä sarjakuvaa kirjaan, johon purjehduksesta ja vanhojen puuveneiden kunnostelemisesta innostunut kirjailija Juha Ruusuvuori kasaa faktaosuuden.
Sanomattakin on selvää, että historia on hanskassa. Niin Tervonen kuin Koskelakin ovat lukeneet kaiken käsiin saamansa kirjallisuuden rannikkojähdeistä, joilla talonpojat raijasivat tavaraa myytäväksi kaupunkien porvaristolle. Liikenne kukoisti 1800-luvulla, ja sammui 1900-luvun alussa rautatien ja höyrylaivojen tuloon.
Talonpoikien nikkaroimia aluksia ei ole säilynyt jälkipolville, joten Perämeren jähtikin joudutaan rakentamaan valokuvien ja muistikuvien antamien viitteiden pohjalta. Osin EU-rahoitteisessa, Meri-Lapin Työhönvalmennus -säätiön ja Rovaniemen monitoimikeskuksen projektissa tehdään uusvanha perinnealus, joka tulee toimimaan Kemissä tilausmatkailu- ja koulutuskäytössä.
Kaksimastoinen alus muistuttaa alkuperäisiä edeltäjiään, mutta se rakennetaan uudella tekniikalla. Jähti kätkee sisuksiinsa nykymerenkulun vaatimat värkit ja matkustusmukavuuden takaamat oleskelu- ja saniteettitilat.
"Emme päässeet veistämään kaksoiskaaria kirveellä ja kyllästämään tervalla. Sitä minä olisin halunnut, mutta hommaan olisi pitänyt varata pari vuotta enemmän aikaa", Tervonen hieman harmittelee. Mutta näin syntyy helppohoitoisempi ja pitemmän ikäinen alus tämän päivän herkuilla.
Koskela myöntää, että visiona viimeisen päälle vanhaan malliin tehty alus on toki hieno, mutta hänkin hyväksyy kompromissin. "Jos siinä ei olisi lain risteilyille vaatimia tykötarpeita, ei olisi luultavasti laivaakaan."
Sarjakuvamies sanoo, että jähti oli aikanaan Perämeren rannikolla kelpo kampe. Kohtalaisen pienellä syväyksellään se solahti mataliinkin paikkoihin. "Ja hyvännäköinen tästäkin tulee", Koskela kehuu.
Jähdin rakennustyöt ovat jo mukavalla mallilla, mutta Ruusuvuoren ja Koskelan kirjaurakka on vasta alkutekijöissään. Pari sataa sivuinen kirja on määrä julkaista ensi vuoden toukokuussa. Kustannussopimus tehtiin huhtikuussa.
"En ole koskaan Suomessa törmännyt tällaiseen tapaan, että yksien kansien välissä kerrotaan samasta asiasta tekstihistoriikin ja fiktiivisen sarjakuvan keinoin. Ranskassa ja Italiassa näitä on tehty jonkin verran", Koskela huomauttaa.
Koskela tarjoutui kirjaprojektiin kuultuaan, että sarjakuvakaupungissa viritellään jähdin ikuistamista myös sarjakuvaksi. Mainostoimistossa leipäänsä tienaava Koskela on työnkin kautta ollut tekemisissä veneiden kanssa, mutta myös muutoin piirtäjän tie on vienyt paattien pariin.
Edellinen isompi projekti oli pari vuotta sitten, kun Helsingissä entisöitiin panssarilaiva Ilmarisen amiraali-venettä. "Tein siihen entisöintipiirustukset sekä piirrokset myös markkinointikäyttöön", hän kertoo.
Koskelan kynä on jo piirtänyt myös Perämeren jähdistä perspektiivikuvan markkinointiesitteeseen. Markkinointi- ja entisöintikäyttöön tulevat kuvat ovat superrealistisia, mutta sarjakuvassa pääsevät taiteilijanvapaudet valloilleen.
Koskela on mielikuvitusveneilijä. Omaa venettä hänellä ei ole, vaikka sekin on kyllä käynyt mielessä.
"Mutta ainakaan toistaiseksi en ole järjestänyt itselleni sellaista puuhaa, johon minulla ei ole aikaa. Sarjakuvien lisäksi päivätyötä tekevällä sarjakuvapiirtäjällä aika kun on tavallista enemmän kortilla."