Kittilä Lapin ympäristökeskus on määrännyt Särestöniemi-museon rakennukset ja välittömän museomiljöön rakennussuojelulain nojalla suojeltaviksi.
Arkkitehti Taina Törmikoski Lapin ympäristökeskuksesta kertoo, että Kittilän kunnan Kaukosessa sijaitseva Särestö on harvinainen kokonaisuus, jossa vanha osa edustaa 1870-luvun peräpohjalaista rakennustapaa ja uudempi osa, niin sanottu Reidarin Särestö, on arkkitehtien Raili ja Reima Pietilän käsialaa.
"Taiteilijaprofessori Reidar Särestöniemi loi pääosan tuotannostaan Särestössä. Suojelupäätös on tehty omistajan Särestöniemen museosäätiön aloitteesta", hän sanoo.
Vanha Särestö hirsirakennuksineen kuuluu harvoihin Lapin sodan tuhoilta säästyneisiin pihapiireihin. Päärakennus ja sen pihapiirin yhdeksän rakennusta on tehty maalaamattomasta veistetystä hirrestä ja niissä on pääosin pärekatot. Uusi Särestö edustaa modernissa arkkitehtuurissa harvinaista hirsirakentamista.
Reidar Särestöniemen oma panos elää rakennuksissa voimakkaasti. Galleria rakennettiin vuonna 1972. Pihapiiriin kuuluvat juurakkojalustoille perustettu Babajaga-aitta, liiteri ja varasto. Ensimmäinen ateljeerakennus paloi vuonna 1977, ja rakennuksesta on jäljellä vain rauniot.
Uusi ateljee rakennettiin vuonna 1978 Vaarapellon takaosaan etäälle galleriasta. Kahvilarakennus vuodelta 1988 on viimeisin Pietilöiden suunnittelema suuri hirsirakennus alueella.
Korjaustyöt alkaneet
Museokokonaisuuden säilymisen turvaavaa kaavaa alueella ei ole, eikä sellaista myöskään ole tulossa vireille. Särestöniemen museosäätiö on esittänyt vuonna 2002 alueen suojelua ja teettänyt rakennusten kunnostusohjelman. Korjaukset on suunniteltu tehtävän vuosien 2003-2006 aikana.
Tarkastaja Tapio Pukema kertoo, että vanhimman osan korjaustyöt on aloitettu Lapin ympäristökeskuksen myöntämän rakennusperinnön hoidon avustuksen turvin.
"Rakennusten säilymiselle on hyvät edellytykset. Kittilän kunta on puoltanut kohteen suojelua. Ympäristökeskus on katsonut Museoviraston tavoin, että kohteella on merkittäviä kulttuurihistoriallisia arvoja, se on merkittävä matkailukohde ja Lapin tunnetuimpia kulttuurikeskuksia, minkä vuoksi sillä on sellaista kulttuurihistoriallista merkitystä ja erityisiä ympäristöarvoja, joita rakennussuojelulaissa tarkoitetaan", hän sanoo.
Ympäristökeskuksen päätös on alistettava ympäristöministeriön vahvistettavaksi ja ympäristökeskuksen päätöksestä voi valittaa ympäristöministeriöön.