Helsinki Brittikirjailija Sarah Watersia kuunnellessa ei voi olla hämmästelemättä sitä, miten hän ylipäätään ehtii kirjoittaa. Waters kertoo olleensa koko vuoden äärimmäisen kiireinen ja juosseensa ympäri maailmaa markkinoimassa romaanejaan. Tilaisuuksien välissä pitää ahmia taustakirjallisuutta omia teoksia varten, ja lukemiseen liikenee aikaa vielä harrastuksenakin.
Waters on hieman ihmeissään itsekin, sillä muutaman vuoden kestäneen kirjailijauran aikana on syntynyt neljä tiiliskiviromaania ja viides tekee tuloaan. Haastatteluhetkellä hän on kotonaan Lontoossa pakkaamassa laukkuja Kanadan-promootiomatkaa varten, ja sunnuntaiksi hän saapuu Suomeen.
Ehtiiköhän kirjailijatar oikein nukkuakaan?
- Itse asiassa toivon, että voisin nukkua vieläkin vähemmän ja lukea enemmän. No, tosipuheessa kesä oli sentään melko rauhaisaa aikaa, hän kertoo hyväntuulisena.
Boheemista kaukana oleva aikaansaavuus lienee peruja Watersin tutkijanuralta, joka tosin tyssäsi väitöskirjan valmistumiseen. Hän huomasi silloin, että haluaakin kirjoittaa fiktiota. Ammatinvaihto osoittautui kannattavaksi, sillä Watersin vuonna 1988 ilmestynyt esikoinen Tipping The Velvet oli arvostelumenestys. Varsinainen läpimurto tuli Fingersmith-teoksella neljä vuotta myöhemmin.
Pikkuhiljaa kohti
nykyaikaa
Helsingin Kirjamessuilla sunnuntaina esiintyvä Waters, 40, on Suomessa vielä varsin tuntematon kirjailija. Vain hänen kolmas romaaninsa Fingersmith on suomennettu ja ilmestyi tänä vuonna nimellä Silmänkääntäjä.
Romaanien sijaan suomalaisille tutumpia ovat Watersin teoksiin pohjautuvat draamasarjat Verhon takaa ja Taskuvaras, jotka nähtiin televisiossa hiljattain.
Waters kertoo yllättyneensä iloisesti siitä, että on onnistunut saamaan edes jonkinlaisen jalansijan Suomessa.
- On aina miellyttävää, kun tekstini kiinnostavat myös Britannian ulkopuolella.
Watersin tavaramerkkinä on ollut romaanien sijoittaminen viktoriaaniseen aikaan, ja häntä on sanottu dickensiläisen maailman eloon herättäjäksi. Kolmen 1800-luvun lopun Englannista kertovan kirjan jälkeen Waters kuitenkin hyppäsi 1940-luvulle ja loi Booker-ehdokkaanakin olleen The Night Watch -teoksen. Hän aikoo sijoittaa 40-luvulle myös seuraavan romaaninsa.
- Ehkä jonain päivänä kirjoitan nykyhetkeen sijoittuvan romaanin, mutta tällä haavaa koen olevani ennen kaikkea historiallinen kirjailija. Viehätyn siitä, että saan etsiä menneisyydestä yhä uusia tarinoita kerrottavaksi.
Aikamatka
Watersin tapaan
Akateemisesta taustastaan johtuen Waters aloittaa fiktion luomisen perusteellisella tutkimustyöllä.
- Koen itselleni luontevaksi perehtyä aiheisiin tutkimuksen kautta. Siten saan ideoita hahmoista ja tarinoista ja lähden hiljalleen liukumaan kohti fiktiota. Lopulta hahmot alkavat elää omaa elämäänsä, hän kuvailee kirjojen syntyprosessia.
Luomisvaiheessa Waters heittäytyy mukaan kirjoittamaansa seikkailuun. Hän toivoo, että lukija pääsee romaaneissa samaan tunnelmaan.
- Haluan rohkaista ihmisiä avautumaan tarinoille ja lähtemään matkalle niiden mukana.
Kotimaassaan huikeisiin myyntilukuihin yltäneellä WatersiIla on Britannian lisäksi kustantaja 25 maassa. Suomeksi ilmestyy seuraavaksi The Night Watch vuonna 2008.
Kuvateksti: Sarah Waters oli ehdolla arvostetun Booker-palkinnon saajaksi uusimmalla romaanillaan The Night Watch. Häntä ei harmita, että voitto meni sivu suun. - Pelkästään ehdolle pääseminen tuntui upealta.