Ii Näytelmään Hourootin rakkaus on kaivettu aineistoa useista eri lähteistä. Käsikirjoittaja ja ohjaaja Anna-Kaisa Järvi sanoo, että häntä kiehtoivat enemmän tarinat kuin todellisuus.
Erittäin hyvä lähde oli Sara Wacklinin teos Sata muistelmaa Pohjanmaalta.
"Sara kirjoittaa ironisesta näkökulmasta. Häneltä sain valtuutukset, hyväksynnän tälle tyylilajille", Järvi kertoo.
Mukaan on siroteltu myös Järven oman äidin Annikki Järven o.s. Mäkipaason elämää.
"Halusin henkilökohtaisen kipupisteen. Stella-pellenäkin etsin aina jonkun herkkyysalueen. Silloin esityksestä tulee omakohtaisempi", Järvi paljastaa.
"Meillä äiti ja isä Johannes kertoivat hirveästi tarinoita, kun olimme lapsia. Pirttiin kokoonnuttiin illalla, ja minä pötkötin isän selän takana hetekalla ja kuuntelin, kun aikuiset puhuivat työstä ja erikoisista henkilöistä."
Aluksi markkinanäytelmää varten etsittiin kirjoittajia, jotka olisivat tunteneet kotiseutuhistoriaa. Järvi päätti kirjoittaa itse, mutta otti mukaan tekstiotteita myös muilta tekijöiltä. Lähteitä ovat iiläinen kotiseutuhistorioitsija Pertti Huovinen, historiantutkija Martti Asunmaa ja iiläinen kirjoittaja Eevi Viinamäki.
Lasten lällätys "Iiläisiä, täipäisiä, voileivän kerjäläisiä" löytyi suomalaista naapurushuumoria esittelevästä kirjasta Lollot ja kollot.