Sa­pis­kaa Lapin mat­kai­lul­le

Lappilainen matkailuyrittäminen on onnetonta tunarointia. Bisneksen surkeat liikeideat omaksutaan etelän markkinamiehiltä. Näin ilkkuu paikallisväritteisenä rytmirevyynä markkinoitu Pöyliövaara-pop.

Julgubbe on tuontitavara. Joulupukki (Pauli Konttajärvi) saapuu Pöyliövaaran kupeeseen Ruotsista.
Julgubbe on tuontitavara. Joulupukki (Pauli Konttajärvi) saapuu Pöyliövaaran kupeeseen Ruotsista.

Rovaniemen teatteri ja Aale ry: Pöyliövaara-pop. Käsikirjoitus ja ohjaus Esko Janhunen.
Rooleissa Vesa-Matti Komonen, Esko Janhunen, Marko Syysmaa, Anne Syysmaa, Helka Periaho, Irene Tikka, Markku Lukka, Pauli Konttajärvi, Ville Elonen, Juha Härkin ja Henry Schroderus. Orkesterissa Pertti Tuononen, Hannu Mikkola, Henry Haahti, Pekka Kolmela, Ilkka Ollakka ja Jarmo Saitajoki. Lapin yliopiston Con Pollo -lauluyhtye.
Seuraavat esitykset Lappia-
talossa Rovaniemellä 26.11. ja 27.11.

Lappilainen matkailuyrittäminen on onnetonta tunarointia. Bisneksen surkeat liikeideat omaksutaan etelän markkinamiehiltä. Näin ilkkuu paikallisväritteisenä rytmirevyynä markkinoitu Pöyliövaara-pop.

Rovaniemeläisen näytelmäkirjailijan Esko Janhusen käsikirjoittama ja ohjaama teos kertoo tarinan Rovaniemen kupeessa ihan oikeastikin sijaitsevan Pöyliövaaran kainalossa olevasta kyläpahasesta, jonka yritteliäät asukkaat toteuttavat hyvässä uskossa ja helsinkiläisherrojen houkuttelemina mitä järjettömimpiä liikeideoita.

Kuten arvata saattaa, yritykset synnyttävät vain yleistä sekamelskaa ja ovat alusta asti tuhoon tuomittuja.

Pöyliövaara-pop -revyyn huumori kumpuaa moneen kertaan kuulluista yleistyksistä, pikkutuhmuudesta ja suomalaisesta viinanjuonikulttuurista.

Tarinassa ivataan ruotsalaisia, soimataan helsinkiläisiä, valitetaan etelän ylivaltaa ja samalla vahvistetaan mielikuvaa Lapista alisteisena ja tahdottomana maakuntana, jossa päätökset, ideat ja rahat ovat tuontitavaraa. Omaa on vain sisu jos sekään.

Alkuperäistä lappilaisuutta revyyssä edustaa maan uumenissa asuva Pohjan Akka (Irene Tikka). Hänet esitetään jonkinlaisena matkailuelinkeinon vastavoimana tai omaehtoisen yrityskulttuurin siemenenä, mutta mitään rakentavaa dialogia ei erilaisten elämisen muotojen ja elannon hankkimisen keinojen välille edes pyritä synnyttämään.

Pöyliövaara-pop keskittyy vähän liiankin ilmeisistä epäkohdista purnaamiseen, eikä tarjoa nykyiselle menolle muuta vaihtoehtoa kuin korkeintaan Pohjan Akan kaipaaman hiljaisuuden.

Revyyssä sinkoillaan pää kolmantena jalkana sinne tänne ja tarina jää sirpaleiseksi vitsailuksi. Kokonaisuutta ei pelasta edes elävä musiikki ja hyvä kuoro: Lapin yliopiston Con Pollo -lauluyhtye, joka tulkitsee viehättävästi koko joukon uudelleen sanoitettuja ikivihreitä.

Ilmoita asiavirheestä