Sininen porsche kimaltelee paraatipaikalla Santaparkin keskusaulassa. Led-valojen loisteessa erottuvat katossa riippuvat riekot ja monta metriä korkeat muovikuuset. Luolan hämyisillä käytävillä vallitsee täydellinen hiljaisuus.
Porsche on rekvisiittana iltatilaisuudessa, johon satakunta auton hankkinutta päättää neljä päivää Rovaniemellä kestäneen talviajoharjoittelunsa. Jopa Australiasta asti lentäneet porschelaiset nauttivat ripauksesta eksotiikkaa ja kattauksesta muilta suljettuna olevassa luolassa.
Joulun jälkeen Santapark Oy:n toimitusjohtajan pestiin tarttunut Heikki S. Martikainen hamuaa yksityistilaisuuksia luolaansa enemmänkin, sillä energiasyöppöä jättiläistä ei kannata pitää jatkuvasti avoinna. Miten siinä jahdissa onnistutaan, sitä Martikainen ei lähde veikkailemaan.
Näkymät aivan lähituntumaan eivät ole valoisia. Rovaniemellä käy tosin paljon sellaista väkeä, johon taantuma ei aivan ensimmäiseksi iske. Mutta elämysmatkailun kehittäminen ei olekaan vain tämän päivän juttu. Martikaisen mukaan Santaparkissa ulkoiset puitteet ovat kunnossa, mutta uudenlaista sisältöä luodaan kaiken aikaa ja pitkällä tähtäimellä. Lapsiin ja joulun sadun uudeksi elämiseen Santaparkin toiminta rakentuu edelleenkin.
Pitkän linjan ammattilaisena Lapin matkailussa toiminut Martikainen uskoo Santaparkin sisältävän monia mahdollisuuksia, mutta yksittäisenä kohteena sen menestymisen mahdollisuudet ovat varsin pienet.
" Olemme osa Lapin matkailun kokonaisuutta, ja jos Lapin matkailu menestyy, menestymme mekin", Martikainen linjaa luottavaisena. Yhteistyö muiden matkailun toimijoiden kesken on tärkeä ja se, että kaupunkiin tulevilla on valittavanaan erilaisia kohteita. Ilmastonmuutoksen kiihtyessä on hyvä, että luonnosta voi siirtyä sisätiloihin, kun ulkona hakkaa sade tai pyryttää lunta.
Venäläisiä yhä enemmän
Monivaiheisen historian lyhyen elinkaarensa aikana läpikäynyt Santapark ei tavoittele suurta kävijämäärä, vaan laatua ja kannattavuutta. Suomalaisten lapsiperheiden ei kannata kolkutella hiihtolomalle mennessään luolan ovea, sillä joulun ja juhannuksen jälkeistä aikaa lukuunottamatta luola on yleisöltä suljettuna
Santapark on keskimäärin 75 päivää vuodessa avoinna kaikille ja loppupäivät yksityisille tilauksille.
Joulusesonkina 35 000 ulkomaalaista kävijää on Martikaisen mukaan Santaparkin elättäjiä ja vasta sen jälkeen tulevat muut.. Parhaillaan suunnitellaan kesän menua ja mietitään sitä, pitäisikö lapset päästää silloin sisään ilmaiseksi.
Santaparkin jouluturisteista 90 prosenttia oli ulkomaalaisia ja siitä puolet venäläisiä. Martikainen arvioi, että venäläiset tulevatkin vastaisuudessakin olemaan entistä merkittävämpi asiakaskunta. Se merkitsee uudenlaisia haasteita aina ruokakulttuuria myöten.
Suuri huolenaihe on energiakulutus. Sesonkiaikana jättiläinen ahmaisee sähköä yli kymmenen tuhannen euron edestä kuukaudessa. Se on niin paljon, ettei luolaa kannata pitää auki jatkuvasti.
Kun luola toimii myös väestönsuojelutilana, sen ilmastointiin ja lämpötilan säätöä ei voida sormeilla. Myös jääbaari ja jäägalleria vaativat paljon energiaa, jotta ne pysyvät jatkossakin luolan yksittäisinä elämyskohteina.
Puolen miljoonan euron velkataakkaa kantavan yhtiön vetäjä on joutunut alkutöikseen pohtimaan, millaisilla teknisillä ratkaisuilla energian kulutus saataisiin kestävälle tasolle.