San­ta­far­min ran­ta­vah­ti

Hiekkasärkkien maankuulut dyynit paljastuvat pikku hiljaa hiekanvärisiksi, kun kevätaurinko häivyttää hanget vetyatomeiksi. Yksinäinen, tiukaksi aikanaan pingotettu rantalentopalloverkko muistuttaa epävireistä ja kolmikielistä kitaraa; se on värjötellyt koko talven merituulen hakattavana.

Lumet ovat sulaneet Kalajoen Hiekkasärkiltä. Antti Roslander on valmis puuhaamaan taas yhden beachfutisturnauksen.
Lumet ovat sulaneet Kalajoen Hiekkasärkiltä. Antti Roslander on valmis puuhaamaan taas yhden beachfutisturnauksen.

Hiekkasärkkien maankuulut dyynit paljastuvat pikku hiljaa hiekanvärisiksi, kun kevätaurinko häivyttää hanget vetyatomeiksi. Yksinäinen, tiukaksi aikanaan pingotettu rantalentopalloverkko muistuttaa epävireistä ja kolmikielistä kitaraa; se on värjötellyt koko talven merituulen hakattavana.

Kevät tietää yhä enenevää kiirettä kalajokiselle Antti Roslanderille, 28. Rantaravintolan ikkunasta näkyy iso osa hänen maailmaansa: beachfutiksen eli rantajalkapallon kenttäalue. Nyt se on tyhjä, mutta viikko ennen juhannusta santa lentää ja huuto raikaa.

Hän vahtii, että santafarmilla on kaikki kunnossa, kun h-hetki koittaa.

"Auringonpaiste, hiekkaranta, meri, futista, miesten ja naisten paljasta pintaa, karnevaalimeininkiä, juhlahumua, hyvät bileet... Kyllä sinä tiedät", Roslander luettelee mustanpuhuvien aurinkolasiensa takaa.

Jotain on kuitenkin muuttunut.

Beachfutiksen SM-kisat on pidetty Kalajoella kisahistorian alusta, vuodesta 2000, asti. Ei pidetä - ainakaan toistaiseksi - enää. Palloliitto myönsi SM-tittelin Porin Palloilijoille ja Yyterin hiekkarannoille.

Muutama kuukausi sitten Roslander oli närkästynyt, suorastaan vihainen. Luminen ja sateinen kevättalvi hautasi alleen pahimmat kirosanat. Nyt mies katsoo tulevaisuuteen - katkeruus on vaihtunut taistelutahtoon.

"Hommamme ei tähän kuole. Mikä tämän tappaisi? Pitää tehdä vain enemmän ja parempaa. Kalajoella pelataan vielä SM-arvosta", Roslander junttaa.

Hän näkee Kalajoen ja Porin välillä kilpailuasetelman. Roslanderille sopisi vuorotteluperiaate mainiosti. Pori on saanut SM-kisat vuosiksi 2006 ja 2007.

Eniten harmistusta Roslanderissa herättää se, että beachfutis on hänen ja Jami Ruhkalan lapsi. Ruhkala toimii nykyisin FC YPA:n kakkosessa pelaavan joukkueen joukkueenjohtajana.

"Porilaiset ovat kopioineet konseptimme. Siinä asiassa liikutaan rikollisuuden ja kunnianosoituksen välimaastossa", Roslander kuittaa.

Ruhkalan ja Roslanderin lapsi on isiensä näköinen. Idea jälkikasvusta syntyi oluttuopin ääressä.

"Tunsimme kohderyhmän älyttömän hyvin, koska olimme se itse. Halusimme järjestää tapahtuman meidän kaltaisillemme ihmisille - sellaisen turnauksen, johon itse lähtisimme", Roslander selvittää.

Vaikka Roslander on tyytynyt tahkoamaan jalkapallossa alasarjoja, hän on jalkapallomies. Yksi idea oli järjestää talvifutisturnaus Hiekkasärkille, mutta se kuihtui osanottajapulaan.

Kalajoen Pallo pelaa riittävällä tasolla, nelosessa. Siksi keskittyminen beachfutiksen kehittämiseen on ykkösasia, sillä esimerkiksi Hiekkasärkkien palvelu- ja hotellitarjonta ovat monituisia kuunkiertoja Yyteriä edellä.

"Hikinen leirintäalue ja yksi surkea kauppa", Roslander listaa kilpailijansa "edut".

Rantajalkapallo vaatii lähes ympärivuotisen panostuksen, sillä 64 miesten joukkueen mammutiksi paisuneen turnauksen järjestäminen vaatii aikaa ja vaivaa. Naisjoukkueita oli viime viikolla ilmoittautunut 14. Pelaaja- ja yleisömäärä pyörii 2 500 hengen tienoilla.

"Aluksi soittelimme ja rukoilimme lähialueen joukkueita mukaan. Nyt kysellään, pääseekö vielä mukaan."

Hiekkasärkkien-turnaus henkilöityy voimakkaasti Roslanderiin, mutta yksin kukaan ei voi toimia. Apua anova käsi on kuitenkin ojennettu moneen suuntaan. Pääpiru ammentaa voimansa maailman suosituimmasta lajista.

"Suhteeni jalkapalloon on harras, lähtemättömän syvä. Jalkapallo on minulle fyysisen kunnon ja henkisen hyvinvoinnin symbioosi."

Ilmoita asiavirheestä