Yppäristä Herra paratkoon, vaikkei ole leivän palaa. Sanalasku kuvaa yppäriläisten vahvaa itsetuntoa ja omahyväisyyttä sekä oman kylänsä arvostusta.
Lisäksi sanotaan, että yppäriläiset veisivät kirkon omalle kylälleen, mutta kirkko on niin tukevasti kivijalassaan, että sitä ei ole saatu vielä irti. Tälläkin hetkellä kirkkovaltuuston paikoista yppäriläisillä on lähes puolet. Parhalahtisia ei sen sijaan ole yhtään ainutta kirkkovaltuustossa. Radikaaleja ja lahkottomia ovat parhalahtiset, ehkä avarakatseisempia. Eivät niin sisäänpäin lämpiäviä kuin yppäriläiset..
Yppärin koulun pelastaja ovat runsaslapsiset perheet. Onko sitten hyvä vai huono asia?
Yppäriläisten olisi hyvä elää tätä päivää ja katsoa tulevaisuuteen, hakea jopa yhteistyökumppaneita. Nykypäivän ihmiset eivät enää paljoa arvosta entisajan perinteitä, saati jonkin yhteisön vahvaa omahyväisyyttä. Varottava olisi, ettei liika omakehu käänny häviöksi.