Oulun sanomalehtikentällä on alkamassa sen kolmas suuri murros. Vuosikymmeniä jatkunut tasapaino on heilahtamassa suuntaan, jossa toimijoiden ja äänien määrä vähenee.
Kaupungissa ollaan perinteisesti oltu ylpeitä rikkaasta sanomalehtikentästä. Kalevan lisäksi on ilmestynyt kolme puoluelehteä, ilmaisjakelulehtiä sekä koko joukko viihdelehtiä. Jokaiselle on löytynyt oma ekologinen lokeronsa.
Ensimmäinen selvä merkki tasapainon järkkymisestä tuli kesäkuussa, kun Pohjolan Työ ilmoitti pistävänsä pillit pussiin. Taustalla oli puolueelta tulevan tuen loppuminen. Seuraus on ilmiselvä.
"Kyllä demarien ääni tulee kuulumaan täällä vähemmän", toteaa toimitusjohtaja Helena Mustonen Pohjolan Työtä kustantavasta Pohjois-Suomen Sanomalehti Oy:stä.
Pohjolan Työn tilanteen, ja itse asiassa muidenkin puoluelehtien tilanteen taustalla on laajempi kehitys, jossa puolueet ohjaavat rahoitustaan yhä enemmän verkkoviestintään. Samalla myös Helsinki-keskeisyys korostuu. Alueen lehtien on pärjättävä omillaan.
Myös Kansan Tahdolle tuleva tuki on hiipunut viime vuosina ja lehdellä voi olla edessään ilmestymispäivien vähentäminen. Suomenmaa taas kärsi Keskustan vaalitappiosta. Sekin on vähentänyt henkilökuntaa ja nipistää ilmestymispäivät neljästä kolmeen.
Journalistiliiton puheenjohtaja Arto Nieminen esitti kesäkuun alussa huolestuneisuutensa poliittisen lehdistön rahoituksesta. Hänen mukaansa ongelma piilee siinä, että lehdistötuki on nykyisin jyvitetty osaksi puoluetukea.
"Puolueilla on ollut tämän jälkeen suuri into siirtää lehdistön tekemiseen tarkoitettuja voimavaroja puolueiden yleiseen viestintään. Joku voisi kuvata sitä propagandaksi", Nieminen analysoi.
Lue lisää maanantain Kalevasta!