Verkkojournalismin tutkija Panu Uotila Jyväskylän yliopistosta suhtautuu Keskisuomalaisen suunnitelmiin epäillen, mutta mielenkiinnolla. Kukkaropalvelu ei Uotilan mielestä ole verkkolehdille vielä mikään läpimurto tai käänne.
– Itse olen sitä mieltä, että kokeilu on todella vaikea, koska maailmaltakaan ei onnistuneita esimerkkejä juuri löydy. Näköislehdetkään eivät ole lyöneet läpi.
Uotilan mukaan muut sanomalehdet katsonevat nyt hyvin tarkkaan, miten kukkaron käyttö Keskisuomalaisella toimii.
– Jos hanke alkaa vähänkin kannattaa, on selvää, että muut lehdet seuraavat perässä. Tietoa kokemuksista vaihdetaan varmasti yli yhtiörajojen, koska maakuntalehdet eivät kilpaile toistensa kanssa.
Verkkolehden maksullisuus on hirvittävän tärkeä kysymys sanomalehdille, sanoo Uotila. Nyt haetaankin muotoa sille, miten yleisö suostuisi verkkojournalismista maksamaan.
– Esimerkiksi politiikkaa tai taloutta käsittelevät erikoisartikkelit kannattaa laittaa maksullisina verkkoon. Yleisuutisen myyntiarvo verkossa on kuitenkin nolla.
Verkkouutisoinnin alkuvaiheesta Uotila puhuu lapiojournalismina - tuolloin printtilehden juttuja usein siirrettiin verkkoon sellaisenaan. Nyt sisällöt ovat alkaneet eriytyä, ja tulevaisuudessa verkon ja printin erilaiset roolit ovat lehdille ehdoton vaatimus.
Verkkolehdestä saatavat tulot ovat sanomalehdille yhä hyvin marginaalisia ja pieniä. Uotilan mukaan verkkomainonnan osuus on kuitenkin koko ajan kasvussa, nyt se on viitisentoista prosenttia koko mainoskakusta.