Joukko tutkijoita ja toimittajia kokoontui Helsinkiin torstaina pohtimaan journalismin tulevaisuutta. Päivää pohjustettiin kysymyksellä, mitä lama tekee journalismille.
Journalismihan on eräänlainen uskonto, kuten kaikki ismit. Toimittajan työtä tekevät uskovat, että ammattitavat tuottavat journalismia. Hyviä juttuja ja kuvia sanomalehteen, aikakauslehteen, verkkolehteen, radioon, televisioon, puhelimeen tai mihin välineeseen vaan, sillä journalismissa vempaimelle ei sinänsä ole merkitystä. Haitarin hupun takatuulettimestakin tulee joka jouluksi uusi versio.
Ismit tunnetaan usein vain siitä, miten paljon pahaa ne lopulta johtivat ihmisjoukot tekemään. Toimittajien luullaan pelkästään penkovan ongelmia, joita ei haluta julkisuuteen. Onneksi penkovat, se on terveen yhteiskunnan merkki.
On pakko muistuttaa, että mediasisällöistä vain murto-osa syntyy ammattitoimittajien työstä. Media jakaantuu painoviestintään, sähköiseen viestintään ja talleneviestintään. Enimmäkseen ne ovat ajanvieteteollisuutta. Mediaan kuuluvat myös elokuvat ja pelit.
Toimittajien ammattikuntaan mahtuu monenlaista viheltäjää. Journalistin ammatti on niin sanottu vapaa ammatti, jonne on tultu usein ilman alan koulutusta.
Tiedotusopin professori Risto Kunelius kytki Helsingissä journalismin hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuteen. Ilman kumpaakaan ei ole molempia.
Kunelius nimitettiin uudeksi yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden johtajaksi Tampereen yliopistoon. Yhdeksi yhdeksän miehen sarjaan, johon ei tullut yhtään naista. Mitä väliä sukupuolella, jos valitut ovat päteviä ja osaavia?
Kunelius on 46-vuotias, toimittajanakin työskennellyt journalismin kehittäjä. Vaikuttaa äärettömän oivalliselta, että yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä johtaa journalistitaustainen tutkija. Journalismi kun pureutuu yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin ilmiöihin, ensisijassa vallankäyttöön ja sen vaikutuksiin.
Kaikki muut aiheet ovat enimmäkseen lukijan viihdyttämistä.
Sanomalehdet ovat mediasta ylivoimaisesti journalistisimpia. Päivälehtien sisällön tuottavat ammattitoimittajat ja suurin osa journalismista rakentuu ajankohtaisista uutisista.
Painoviestinnällä on laman jälkeenkin vankka asema viestinnässä, sillä joukkoviestintämarkkinoiden arvosta 65 prosenttia syntyy lehdistä, kirjoista ja mainospainotuotteista.
Sanomalehdet menettivät viime vuonna ilmoitusmarkkinoita 22 prosenttia, mutta nyt ilmoittelu lisääntyy. Levikkiään sanomalehdet ovat menettäneet jo pitkään. Eniten levikinlasku näkyy viihteellisten iltapäivälehtien myynnissä.
Laman vaikutuksia tutkineet Kaarina Nikunen ja Susanna Vehmas kertoivat, että toimitukset vähentävät väkeä eläkepaketeilla.
Tutkijoiden mukaan lehdet uudistuvat varovasti. Sisällöllistä yhteistyötä haetaan lehtien yhteistyöstä.
Ammattikuvaa hämmentää perinteisen uutistyön rinnalle tullut vaatimus työstää journalismia myös verkkoon reaaliajassa.
Uusi sosiaalinen media askarruttaa ja hämärtää ammattilaisten ja "amatöörien" eli sisältöjen tuottamiseen osallistuvien "tavallisten" ihmisten rajaa.
Tutkijoiden ja ammattilaisten yhteinen näkemys torstain seminaarissa oli, että journalismin tulevaisuus elää vain laadusta. Laadun voi tiivistää kykyyn selittää ilmiöitä, yleensä kaaosmaista elämää maailmassa.
Jottei arki - tässä tapauksessa juhla-aika - unohtuisi, lausutaan muistinvaraisesti pätkä Lauri Viitaa:
"Kaiken läskin akka läävään kantoi, sika lihoi, akka laihtui, joulun alla vuoro vaihtui."
Syökää ja juokaa! Voikaa hyvin!