Tuoreet lukija- ja levikkitiedot ovat rohkaisevia päivälehtien kannalta. Ne ovat pitäneet Suomessa asemansa kilpailun kiristymisestä huolimatta. Netin vaikutus näkyy kuitenkin jo lehtien roolissa ja toiminnassa.
Internet vyöryy voimalla eteenpäin, ja se on ottanut itselleen vahvan sijan suomalaistenkin elämässä. Internetin lähes rajaton tarjonta aiheuttaa suuria muutoksia itse kunkin elämässä ja kulutustottumuksissa - tiedotusvälineiden käyttöä myöten.
Maanantaina julkistetut lehtien lukija- ja levikkitiedot kertaavat kuitenkin tuttua sanomaa: Suomen sanomalehdet pystyivät pitämään internetin rynnistyksestä huolimatta viime vuonna suhteellisen hyvin asemansa. Maassa ei näy merkkejä vakavasta internetin uhasta tilattaville sanomalehdille. Näyttää siltä, että vain iltapäivälehdet ovat menettäneet levikkiään ja lukijoitaan vahvojen internet-palvelujen takia.
Levikeissä ja lukijamäärissä on tapahtunut pientä hiipumista siellä täällä, mutta joukossa on myös levikkivoittajia, joskin voitot ovat suhteellisen pieniä torjuntavoittoja. Niillä on pidetty asemat. Suuria levikkimenestyksiä ei nähty viime vuonnakaan tilattavien sanomalehtien joukossa.
Kun kokonaiskuvaan lisätään vielä sanomalehtien hallitseva rooli ilmoitusmarkkinoilla ja vahva suhdanne, lehtiyhtiöissä voidaan katsoa tulevaisuuteen suhteellisen luottavaisesti. Niillä on hyvät edellytykset kehittää printtituotteidensa kilpailukykyä ja panostaa samalla internetiin.
Sanomalehtien hiipumista on nyt ennustettu ainakin vuosikymmen, ehkä kauemminkin. Sille ei kuitenkaan löydä tukea tilastoista.
Suomalaiset, erityisesti suurten ikäluokkien edustajat, ovat uskollisia lehdenlukijoita. Heidän aamunsa ei ala kunnolla ilman kotiin kannettua sanomalehteä ja kahvia. Suomalainen lukee keskimäärin kolmea sanomalehteä ja kahdeksaa aikakauslehteä niistä 178 julkaisusta, jotka olivat mukana tuoreimmassa Kansallisessa mediatutkimuksessa.
Tämän päivän hyvä tilanne ei kuitenkaan takaa automaattisesti valoisaa tulevaisuutta. Esimerkiksi Ruotsissa päivälehdet ovat jo käyneet läpi levikkikriisin, jonka tuloksena johtavien lehtien sivut puolitettiin tabloid-kokoon. Samantapainen kilpailun kiristymisestä johtuva kriisi koettelee Tanskan sanomalehtiä. Maan johtavien tilattavien lehtien levikit jatkoivat laskuaan viime vuonna.
Suomen sanoma- ja aikakauslehdet ovat ottaneet internetin haasteen vakavasti ja ovat lähteneet kehittämään voimakkaasti nettipalvelujaan - ja niin tekevät myös kotimaiset tv-yhtiöt. Nettiä ei nähdä vain uhkana, vaan myös suurena mahdollisuutena.
Lehtiyhtiö, joka on vahva myös internetissä, pystyy lisäämään lukijakontaktiensa määrää ja kiinnostavuuttaan ilmoitusvälineenä. Esimerkiksi Kalevalla on päivittäin 201 000 lukijaa. Kun siihen ynnätään Kaleva.plussan sivuilla viikossa käyvät 140 000 eri ihmistä, Kalevan asema Pohjois-Suomen johtavana mediayhtiönä on vain vahvistunut internetin takia. Siihen pyrkivät muutkin lehdet.
Lukijoiden uskollisuus omia lehtiään kohtaa näkyy myös siinä, että viiden suurimman päivälehden järjestys on pysynyt samanlaisena 1980-luvun alusta lähtien. Helsingin Sanomien lukijamäärä putosi nyt alle miljoonan ensimmäisen kerran, mutta se on silti ylivoimainen ykkönen. Tamperelainen Aamulehti on yhä kakkonen, Turun Sanomat kolmas, Kaleva neljäs ja Keskisuomalainen Jyväskylässä viides.