Sanomalehdet kuuluvat edelleen useimpien suomalaisten elämään nuoresta pitäen. Se onkin tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan erittäin hyödyllistä nuorille. OECD-maita koskeneessa Pisa-tutkimuksessa menestyivät parhaiten nuoret, jotka lukivat sanomalehtiä useita kertoja viikossa. Professori Pirjo Linnakylän ja filosofian tohtori Antero Malinin tekemään ja Sanomalehtien liiton tilaamaan tutkimukseen osallistui kaikkiaan 6 000 suomalaisnuorta, joten otanta on varmasti riittävä.
Sanomalehtien seuraaminen kehittää tietysti eniten lukutaitoa, mutta samalla paranevat tulokset muillakin tutkituilla osa-alueilla: matematiikassa, luonnontieteissä ja myös ongelmanratkaisussa. Professori Linnakylä esitti selkeän ja yksinkertaisen selityksen tulokselle. Lukeminen edistää oppimista ja toisaalta se, että oppii koulussa, helpottaa lehden lukemista. Asioiden ymmärtäminen luonnollisesti helpottuu tietopohjan karttuessa. Nuori pääsee myönteiseen kierteeseen kuten professori Linnakylä totesi.
Useasti viikossa sanomalehteä lukee 15-vuotiaista suomalaisnuorista 59 prosenttia, useasti kuukaudessa 29 prosenttia. Tyttöjen ja poikien joukossa oli aktiivisia lukijoita yhtä paljon. Sekin on erinomainen tulos, sillä OECD-maissa tytöt lukevat keskimäärin sanomalehtiä harvemmin kuin pojat. Täkäläinen lukemiskulttuuri edistää tasa-arvoista oppimista.
Tutkimukseen sisältyi sisältyi tosin myös uhkaavia tietoja, etenkin Etelä-Suomessa. Niistä 15:stä prosentista nuoria, jotka lukevat sanomalehtiä vain kerran kuussa tai harvemmin asui suhteellisesti erityisen paljon Uudellamaalla. Lisäksi lehtien lukeminen kiinnostaa kaupunkilaisnuoria hieman vähemmän kuin maaseudun nuorisoa.
Tutkijat aprikoivatkin, väheneekö lukemisharrastus kaupungistumisen myötä. Vaarana on sekin, että Etelä- ja Keski-Euroopan laiskempi lukemistyyli leviää Suomeen. Sen torjumisessa on haastetta sekä opettajille että lehtien tekijöille. Joka tapauksessa nyt on tutkittua tietoa tukena, kun nuorille kerrotaan sanomalehtien seuraamisen eduista.
Kiintoisaa on sekin, että sanomalehtien lukemisaktiivisuus on vankasti yhteydessä koulunkäynnin hyödylliseksi kokemiseen ja jatko-opintosuunnitelmiin. Innokkaat sanomalehtien lukijat ovat kiinnostuneita myös jatko-opinnoista.
Ruotsinkieliset nuoret osoittautuivat tälläkin alueella erityisen aktiivisiksi. Eron kiinni ottaminen ei tosin ole suomenkielisille nuorille tässä tapauksessa vaikeaa.
paakirjoitus@kaleva.fi