Sanomalehtien lukeminen tukee oppimista yllättävän monipuolisesti, todetaan Jyväskylän yliopiston tekemässä, Sanomalehtien Liiton tilaamassa tutkimuksessa.
Ahkera lehtien lukeminen onkin yksi selittävä tekijä suomalaisnuorten huipputuloksille kansainvälisessä oppimistulosten arvioinnissa, totesivat tutkimusta tehneet professori Pirjo Linnakylä ja filosofian tohtori Antero Malin esitellessään tuloksia maanantaina.
Suomalaistutkimuksessa työstettiin OECD-maiden Pisa-tutkimukseen kerättyä materiaalia. Vuonna 2003 tehtyyn tutkimukseen osallistui lähes 6 000 15-vuotiasta suomalaisnuorta.
Pisa-tutkimuksessa esimerkiksi matematiikan kysymykset eivät ole vain laskutehtäviä, vaan arkielämässä tarvittavien taitojen testausta. "Sanomalehtien sisältö koostuu monipuolisista teksteistä, joihin on tavallaan sisään kirjoitettu, millä tavalla niitä pitää lukea. Samoin on paljon taulukoita, piirroksia ja kaavioita", Linnakylä huomautti. Sanomalehden säännöllinen lukeminen opettaa poimimaan, yhdistämään ja arvioimaan tietoa myös opintomateriaaleista. Lukeminen edistää etenkin lukutaitoa, mutta myös muita avaintaitoja.
Lukemisaktiivisuus on yhteydessä siihen, miten hyödylliseksi nuoret kokevat koulunkäynnin. "Nuoret, jotka eivät lue lehtiä, ovat todella vaarassa syrjäytyä."
Lehtien lukeminen auttaa nuoria ymmärtämään yhteiskuntaa ja sosiaalisia verkostoja. Siksi sanomalehteä tulisi suosia erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien oppimista tuettaessa.
Nuoret lukevat ahkerasti lehtiä, noin 59 prosenttia seuraa niitä säännöllisesti. 15 prosenttia lukee harvemmin ja noin kaksi prosenttia vastasi, ettei lue niitä.
Tytöt ja pojat lukevat yhtä paljon. Maaseudun nuoret lukevat lehtiä hieman enemmän kuin muut. Uudellamaalla lukeminen oli vähäisempää kuin muualla Suomessa ja kaupungeissa. Verkkolehtien lukeminenkin oli aktiivisempaa Keski- ja Pohjois-Suomessa kuin Uudellamaalla.