Raahelainen Pauli Ylitalo on sananmukaisesti musiikin monitoimimies. Häneltä luonnistuu laulu- ja näytelmätekstien tekeminen, säveltäminen, kuoron johtaminen, soittaminen sekä leipätyönä musiikin opettaminen. Musiikki on olennainen osa jokapäiväistä elämää.
"Elämäntilanteet ovat vain tuoneet eteeni erilaisia asioita. Tekstin tekeminen on kivaa, se on minulle toinen ammatti."
Monipuolisuus ei Ylitalolta unohdu edes kesälomalta, sillä tiistaina hän saapui Raahen nuorisokuoron kanssa tehdyltä matkalta Yhdysvalloista. Samalle päivälle hän suuntasi matkansa Ouluun, jossa esitetään parhaillaan kahta hänen kirjoittamaansa musiikkinäytelmää. Keskiviikkona Ylitalo suuntaa Ritva-vaimonsa kanssa Kotkaan Meripäiville, jossa hän on vetänyt jo 1990-luvun alusta lähtien sanoittajaseminaaria.
Tekstin ja musiikin herkkä yhteys
Laulutekstejä Ylitalo on tehnyt lähes aina. Jo lukiossa syntyi omia lauluja ja sävellyksiä. Pöytälaatikkorunoilijaksi hän ei itseään katso, vaan tekstit ovat aina olleet sidoksissa musiikkiin. Sanoittajan ja runoilijan välinen ero on hänen mielestään aika suuri.
"Jotta voisi sanoittaa, täytyy olla perusta, jolle sanoittaa, varustaa sanoilla joku olemassa oleva melodia. Runoilijalla ei välttämättä ole kirjoittamisessa melodiaa. Esimerkiksi Eino Leinon runoja sävellettiin vasta 50 vuotta hänen kuolemansa jälkeen."
"Joskus hyvä runo ilman sävellystä on ikään kuin vaillinainen eli sävellyksen kautta se voi tulla vieläkin paremmaksi. Toisaalta on runoja, esimerkiksi Lauri Viidan runot, jotka mieluummin kuulee lausuttuna kuin laulettuna. Runon kiinteys saattaa joskus sävellyksen myötä hävitä."
Helismaa ja Vainio
sanoituksen mestareita
Ylitalo katsoo olleensa sikäli onnellisessa asemassa, että hänen tekstejään esitettiin ensimmäisiä kertoja 1980-luvun puolivälissä. Hän kuului yhtenä kirjoittajana radion Ykköskabareen kirjoittajiin. Ohjelmassa esitetyt laulut olivat usein Ylitalon kirjoittamia. Aiheina olivat politiikka, julkisuuden henkilöt ja ajankohtaiset tapahtumat.
"Pystyn hyvin nopeasti puristamaan kielen tai tekstin laulun muotoon. Asiat olivat tuoreita, sillä monesti keskiviikkona pyydettiin kirjoittamaan laulu seuraavaksi aamuksi nauhalle. Tykkäsin siitä työstä, sillä aihepiirit liikkuivat kliseisen iskelmätekstin ulkopuolella koko ajan."
Esikuvina Ylitalo pitää ennen kaikkea Reino Helismaata, joka hänen mukaansa teki mitä halusi ja Juha Vainiota. Oman ikäluokkansa tekstintekijöissä hän arvostaa Juice Leskistä ja Gösta Sundqvistia sekä Hectoria.
"Jos sanoitusta haluaa opiskella, kannattaa ottaa mallia vanhoista mestareista, miten tekstejä käsitellään."
Yhteistyökumppaneita vuosien varrella on kertynyt. Yhtenä innoittajana ja rohkaisijana etenkin alkutaipaleella on ollut Toivo Kärki, jonka kanssa Ylitalo teki yhteistyötä ja levytyksiäkin.Heistä voisi mainita Kaj Chydeniuksen, Taisto Wesslinin ja Rauno Lehtisen.
Tärkeitä yhteistyön tekijöitä on löytynyt lähempääkin. Veikko Juntunen, Veikko Honkavuori sekä luonnollisesti Jussi Rasinkangas, jonka yhteistyön hedelminä ovat syntyneet Kuningaslohi-musiikkinäytelmä ja Kakaravaara-lastenmusikaali.
