Sän­ki­saa­ren hau­taus­maa vailla kai­va­jaa

Sänkisaaren hautausmaa Kuusamon Vasaraperässä on vailla haudankaivajaa. Hautausmaa on Suomessa harvinaisesti yksityisten eli paikallisen jakokunnan maalla ja ylläpitämä. Kyläyhteisö miettii parhaillaan, löytyykö sieltä talkoohenkeä hoitamaan hautauksia.

Vuodelta 1892 . Eino Peltoniemi, haudankaivaja kolmannessa polvessa, tutkii Sänkisaaren vanhinta hautamuistomerkkiä.
Vuodelta 1892 . Eino Peltoniemi, haudankaivaja kolmannessa polvessa, tutkii Sänkisaaren vanhinta hautamuistomerkkiä.
Kuva: Anne Hentilä

Sänkisaaren hautausmaa Kuusamon Vasaraperässä on vailla haudankaivajaa. Hautausmaa on Suomessa harvinaisesti yksityisten eli paikallisen jakokunnan maalla ja ylläpitämä. Kyläyhteisö miettii parhaillaan, löytyykö sieltä talkoohenkeä hoitamaan hautauksia.

Eino Peltoniemi, 80, on ollut haudankaivajana Sänkisaaressa kolmannessa sukupolvessa. Kymmenkunta vuotta sitten hän lopetti homman. Sen jälkeen Kuusamon seurakunta on pyrkinyt saamaan paikalle pari miestä silloin kun siellä on ollut kuusamolainen haudattavana. Hautausmaalla on myös posiolaisten viimeisiä leposijoja, sillä sitä perustettaessa Posio kuului vielä Kuusamoon.

Hautausmaa perustettiin 1891 saareen kilometrin päähän Peltoniemen rannasta. Kesäaikaan vainajat on kuljetettu sinne veneillä, talvella ennen hevosreellä, nyt moottorikelkalla. Vuosittain saaressa on muutamia hautauksia.

Kuusamon seurakunnalla on kaupungin keskustassa kolme hautausmaata ja Käylässä kaksi.

"Tasapuolisuuden nimessä kaikkia seurakuntalaisia kohtaan olemme pyrkineet auttamaan Sänkisaaren hautojen kaivamisessa", kertoi seurakunnan vt. talousjohtaja Juha Kaartinen.

Seurakunnassa on pohdittu tilannetta yhdessä kylän väen kanssa. Seurakunnan listoilla olevat haudankaivajat eivät ehdi Sänkisaareen ja kyse on myös kustannuksista.

Vasaraperällä haetaan nyt haudankaivajaa omalta kylältä. "Jos ketään yksittäistä henkilöä ei saada, kylätoimikunta toivottavasti ottaa asian hoitoonsa", kertoi jakokunnan puheenjohtaja Olavi Jäkäläniemi.

Kun uusi hautaustoimilaki tuli voimaan pari vuotta sitten, vasaraperäisille tuli ensin kielto jatkaa hautauksia.

"Laki vaatii, että hautausmaa on ylläpitäjän omistuksessa tai pitkäaikaisessa hallinnassa. Sen myötä on jouduttu harkitsemaan sitä, onko kylähautausmaa saatettava osaksi seurakunnan hautaustointa. Jos kyläläiset haluavat itse jatkaa hautaustointa, heidän on haettava lääninhallitukselta lupa sen ylläpitoon", kertoi maankäyttöpäällikkö Harri Palo Kirkkohallituksesta.

Jäkäläniemen mukaan lakia tulkittiin niin, että hautaukset näyttivät jo loppuvan. "Selvitin asiaa ministeriöitä myöten ja saimme jatkaa. Nyt on vielä pari vuotta siirtymäaikaa lain suhteen, mutta lääninhallituksessa on kerrottu, että lupa tulee, kun sen haemme."

Seurakunta on avustanut hautausmaata hankkimalla sinne veneen ja rakentamalla venevajan ja aidan. Haudankaivuussakin seurakunta on luvannut jatkossa avustaa esimerkiksi maksamalla korvauksen talkootyöstä, jos siihen halukkaita löytyy.

Ilmoita asiavirheestä