Kansainvälisimpiin suomalaismuusikoihin kuuluva Ville Valo on tutustunut kotimaahansa keikkabussin ikkunan kautta. Koti on aina sijainnut Helsingissä, ja Oulunkylässä lapsuutensa viettäneelle Valolle koti on siellä missä vanhemmatkin ovat.
Oma koti on vain "varasto tavaroille".
Oulu on Villelle hyvä keikkakaupunki tai paikka, mistä Kauko Röyhkä ja Terveet Kädet ovat kotoisin - tai Läjä Äijälä ainakin.
"Mitä pohjoisemmas mennään, sitä suorempia ihmiset ovat. Arvostan sitä", sanoo Valo.
Kolahti nuorena
Myös pohjoisen taiteilijat ovat aina kiehtoneet helsinkiläistä kosmopoliittia. Timo K. Mukka kolahti nuorena isän antaman elämäkerran myötä siinä määrin, että Valo on tatuoinut oikeaan käsivartensa sisäsyrjään Mukan kuvan.
Oikeaan siksi, että oikeakätisenä Valo kirjoittaa oikealla kädellä. Mukan tatuointi muistuttaa juurista.
"Se toimii snapshottina suomalaisuuteen, koko pohjoisen maisemaan ja kaikkeen siihen introverttiyteen, siihen läpi harmaan kiven -asenteeseen."
Valo myöntää, ettei ole lukenut kaikkia Mukan kirjoja, vaikka kirjahyllyssä ne odottavat.
"Mukka on enemmänkin se fiilis ja se hahmo. Aika usein käy niin, että innostun jostain tyypistä. Charles Bukowski on hyvä esimerkki! Sen oma elämä on niin suoraan verrannollinen siihen duuniin mitä se teki."
Kova työmoraali
Vaikka Mukka onkin tunnettu myös ryyppyreissuistaan, arvostaa Valo häntä nimenomaan maanläheisyyden ja työmoraalin vuoksi.
"Vastuullinen taiteilija on ristiriitainen käsite ja se on hirveän kiinnostavaa. Onhan täällä ollut Melleri ja muita, ihan boheemeja, mutta sitten on ollut paljon tuommoisia tyyppejä, jotka hoitaa säntillisesti duuninsa, mikä on mun mielestä hirveän erikoista taiteilijalta. Kun ajatellaan isoja nimiä kuten Dali ja Warhol, jotka ovat olleet ihan friikkejä. He ovat eläneet ihan erilaista elämää kuin vallitsevat normit."
Mukka kuoli nuorena, vain 28-vuotiaana. Herkkä ja sairaalloinen kirjailija ei kestänyt Hymy-lehden rankkoja kirjoituksia joissa häntä rienattiin. Riiput jo ristillä, Timo K. Mukka -artikkeli antoi viimeisen kuolinsivalluksen. Mukka kuoli henkisesti musertuneena vain viikon sisällä Hymyn kirjoituksen jälkeen.
"Mukka poltti liekkiä helvetin isolla. Jotkut - eivät vain taiteilijat - ovat sellaisia, että elävät hirveän paljon nopeammin, niin että he on viisikymppisiä kaksikymppisinä."
Lööpit eivät häiritse
Lööppijulkisuus tai median loan heitto ei ole satuttanut Valoa eikä hän ole siitä huolissaan. Yksityiselämäänsä hän ei halua edes esitellä. Oman onnekkaan asemansa Valo kyllä muistaa.
"Ja kuinka paljon tuolla onkaan sellaisia, jotka ovat eläneet nopeasti, mutta eivät ole saaneet kustannettua mitään. Olen ihan varma, että Suomi on täynnä niitä."
Boheemista elämäntyylistään tunnettu HIMin laulaja ei myöskään vielä suostu kuvittelemaan miten historia tulee hänet muistamaan.
Sitä paitsi Valo aikoo elää ainakin vuoteen 2040, jotta voi juhlia Munkkiniemessä sijaitsevan asuntonsa 200-vuotisjuhlaa.
Suomi ei taivu
Valo puhuu myös Kalervo Palsasta ja Reidar Särestöniemestä, jotka eivät mielellään itseään maailmalle tyrkyttäneet vaan jumittivat pohjoisessa. Valo peräänkuuluttaakin suomalaisia taiteilijoita markkinoimaan itseään paremmin ulkomaille.
Suomalaiselle taiteelle hän uskoo olevansa tilausta.
"Ymmärrän, ettei suomalaisen kirjailijan tarvitse lähteä muualle, mutta kuvataiteilijan täytyy kuitenkin lähteä. Suomessa on ollut paljon tyyppejä, jotka eivät vain lähde."
Valo hehkuttaa kuvataiteilija Samuli Heimosen töitä ja toivoo hänelle menestystä Suomen rajojen ulkopuolella.
"Olen näyttänyt niitä kuvia tutuille ympäri maailmaa ja kaikki ovat olleet että ´vau, nää on helvetin hienoja´."
Soololevyä Valolta ei vielä kannata odottaa, ei ainakaan suomeksi. Ei, vaikka hän on väläytellyt osaamistaan Badding- ja Rautavaara-tulkinnoillaan. Englanniksi kynnys on paljon matalampi.
"Olen yrittänyt kirjoittaa monta vuotta suomeksi, mutta en ole saanut yhtään hyvää lausetta aikaiseksi. Se on semmoinen ummetustyyppinen juttu. Englanniksi on niin paljon helpompi kirjoittaa, se on semmoista verbaalista macdonaldsia."
Valon yksi suurista esikuvista on Tapio Rautavaara, joka on ollut kovasti esillä viime aikoina muun muassa tribuuttilevyn vuoksi.
Levyn arvon Valo näkee siinä, että uudet sukupolvet voivat löytää Rautavaaran. Vaikka kukaan ei olekaan Valon mielestä pyhä, on maestron versioimisessa aina vaaransa.
"Se on tosi vaikeaa. Ne on tosi vaikeita biisejä."
Hän kehottaakin hyödyntämään kulttuuriperintöämme kuten Amerikan räppääjät tekevät.
"Ne Toivo Kärjen sovitukset ovat loistavia. Olenkin sanonut räpäyttäjille, että miksette sämplää Sinisen unen introa. Mikä olisi suomalaisempaa!"
HIM, 45 Degree Woman ja Kypck esiintyvät Oulussa Teatrialla tänään maanantaina 29.12.