Oulun teknisen lautakunnan mielestä Sanginjoen ulkometsän alueelle laadittava hoito- ja käyttösuunnitelma pitäisi tehdä hyötykäytön ja suojelun välistä keskitietä noudattaen. Lautakunta esitti tiistaina kaupunginhallitukselle vaihtoehto 3:n mukaisia linjauksia Sanginjoen ulkometsän hoitoon.
Oulun luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtajan Hannu Karvosen mukaan parasta olisi valita vaihtoehto 4, joka pitemmällä aikajänteellä tekee Sanginjoen ulkometsästä suojelualueen.
Kaupunginmetsänhoitaja Olli Lipponen sanoo lautakunnan esitystä käyttömuotojen kompromissiksi, joka on aito kannanotto Sanginjoen alueen suojelun ja virkistyskäytön kehittämiseksi. "Kyse on merkittävästä pinta-alasta eli 352 hehtaarista. Alueella on jo suojeltu yli 330 hehtaaria, jonka jälkeen Isokangas ja Asmonkorpi sekä ulkometsä muodostavat merkittävän 685 hehtaarin alueen. Kaupunki on ottanut ympäristöjärjestöjen suojeluesitykset vakavasti."
Lautakunnan esittämässä mallissa lisäsuojelualueiden sijoittuminen ratkaistaan lopullisesti hoito- ja käyttösuunnitelmassa omistajan päätöksellä. Alueita on noin 352 hehtaaria. Ritva Yrjänän mielestä 352 hehtaaria olisi pitänyt todeta vähimmäskooksi, mutta esitys hävisi äänin 8-3. Lisäksi Sanginjoen osayleiskaavassa on jo suojeltu 25 hehtaaria Myllykosken alueelta. Myös Isokankaan rauhoitusmääräyksiä luvataan tarkistaa.
Vaihtoehto 3:n mukaisessa Sanginjoen ulkometsän käytössä metsänhoidollisia toimia voisi tehdä hoitotarpeiden mukaisesti muilla kuin suojelun kannalta tärkeimmiksi arvioiduilla alueilla. Lisäksi hoidon ja käytön suunnittelua ohjaamaan perustettaisiin ohjausryhmä.
Luonnonsuojeluyhdistyksen Hannu Karvonen toivoo, että Sanginjoen ulkometsästä tulisi aikanaan rajattua suojelualuetta laajempi suojelualue. Karvonen sanoo oululaisten luonnonsuojelujärjestöjen ja luonnonsuojelijoiden olevan asiasta hyvin yksimielisiä. "Kolmosvaihtoehto ei riitä monimuotoisuuden säilytykseen saati lisäykseen. Toivotaan, että kaupunginhallitus ottaa meidän näkökulmamme huomioon. Oulu kasvaa, samoin matkailun ja virkistyksen merkitys. Aikaa on seurattava tiiviisti. Hyötyjä on tulossa varmasti."
Teknisen lautakunnan ehdottamassa vaihtoehto 3:ssa virkistyksen ja suojelun merkitystä korostetaan sekä vuotuiset hakkuut jätetään 2 500 kuutioon. Nettotuotto jää näin 60 000 euroon vuodessa. Tiukimmalla hakkuutahdilla puuta olisi saatavissa 200 000 euron edestä vuosittain.
Luonnonsuojelijoiden painottamassa vaihtoehto 4:ssä mentäisiin kohti kansallispuistomaista suojelualuetta, jossa luonnonsuojelua ja virkistystä korostetaan. Puun myynnillä saataisiin seuraavien 10-15 vuoden ajan tuloja 0-15 000 euroa vuodessa, jonka jälkeen tulot loppuisi kokonaan.