Oulu Sanginjoen ulkometsän luonnonsuojelu- ja virkistysarvoja tullaan punnitsemaan loppukevääseen mennessä. Näin lupasi Oulun kaupungin teknisen lautakunnan puheenjohtaja Martti Turkka (sd.) eilen keskiviikkona oululaisten ympäristöjärjestöjen edustajille.
Neljä järjestöä luovutti luonnonsuojelukeskuksessa lautakunnalle aloitteen, jossa vaaditaan metsänkäsittelytapojen muuttamista niin sanotussa Sanginjoen ulkometsässä.
Aloitteen takana ovat Oulun luonnonsuojeluyhdistys, Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri, Luonto-Liiton Pohjois-Suomen piiri ja Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys.
Aloitteessa painotettiin niin uhanalaistumiskehityksen hidastamista kuin virkistyskäytönkin tärkeyttä. Oulun kaupungin alueella suojeltuja metsiä on muutama promille koko metsäpinta-alasta. Ekologisten tutkimusten mukaan metsäluonnosta tulisi olla suojeltuna vähintään 10-15 prosenttia.
"Olemme seuranneet Sanginjoen ulkometsän kehitystä jo pitemmän aikaa. Metsässä on ollut jatkuvia, voimaperäisiä hakkuita, viime vuosina sinne on tehty isoja aukkoja. Suot on etupäässä ojitettu, täysin luonnontilaista aluetta on melko vähän", pohti Oulun luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Kalle Hellström.
Ulkometsän alueella on monia uhanalaisia kääpä- ja jäkälälajeja. Myös alueen metsälinnusto on arvokas sisältäen muun muassa EU:n lintudirektiivillä suojeltuja ja uhanalaisia lajeja. Niitä uhkaa häviäminen, sillä ne ovat erillisinä saarekkeina talousmetsien seassa. Uhanalaistumiskehitystä hidastettaisiin metsän ennallistamisella, muun muassa lahopuuta lisäämällä, kulottamalla ja ojia tukkimalla.
Vuonna 2020 Sanginjoelle voitaisiin perustaa kansallispuistotasoinen suojelualue, joka palvelisi Oulun seudun 200 000 asukasta.
"Johonkin toimenpiteisiin tämä johtaa, mutta en osaa sanoa, miten suuresti tai laajasti", kommentoi suunnitelmia teknisen lautakunnan johdosta vuodenvaihteessa väistyvä Turkka.
Houkuttimena nopeille päätöksille aloitteessa vedottiin kaupungin 400-vuotisjuhlallisuuksiin. Ruotsin kuningas Kaarle IX nimittäin lahjoitti alueen masto- ja hirsipuumetsäksi kaupungin perustamisvuonna 1605.