Sanginjoen ulkometsälle on laadittu hoito- ja käyttösuunnitelmat, jotka ulottuvat vuoteen 2020 saakka. Kyse on Oulun kaupungin omistuksessa olevasta yli 2 500 hehtaarin alueesta, joka aiotaan jakaa kolmeen vyöhykkeeseen: suojeluvyöhykkeeseen, mukautetun metsätalouden vyöhykkeeseen ja metsätalousvyöhykkeeseen.
Kaupunki aikoo varata ulkometsän ylläpitoon enintään 30 000 euroa vuodessa. Vastaavasti ulkometsälle halutaan asettaa 60 000 euron vuotuinen tuottotavoite.
Sanginjoen ulkometsän suunnitelmat etenivät teknisestä lautakunnasta Oulun kaupunginhallituksen vahvistettavaksi. Lautakunta esittää, että Sanginjoen ulkometsästä tehdään ensi vuoden aikana elinkeino- ja markkinointiselvitys. Lisäksi ulkometsän hakkuiden toimenpidekieltoa jatketaan ainakin koko ensi vuoden ajan.
Suojelusta esitys
Oulun luonnonsuojeluyhdistys, Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri, Luonto-Liiton Pohjois-Suomen piiri ja Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys tekivät loppuvuodesta 2004 kaupunginhallitukselle esityksen kansallispuistotasoisen suojelualueen perustamisesta Sanginjoen ulkometsän alueelle.
Sanginjoen ulkometsä on itä-länsisuunnassa oleva yhtenäinen metsäalue, jolla on pituutta 11 kilometriä ja pohjois-eteläsuunnassa leveyttä 2-3 kilometriä. Etelässä alue rajoittuu Oulujokeen laskevaan Sanginjokeen sekä joen pohjoisrantaa kulkevaan Sanginjoentiehen. Pohjoisessa alue päättyy Kiimingin kuntarajaan sekä sivuaa Oulun pohjoispuolella mereen laskevaa Kalimenojaa.
Suojelualoitetta ryhdyttiin käsittelemään tammikuussa 2006. Helmikuussa 2008 kaupunginhallitus linjasi metsäntutkimuslaitoksen suositellessa ulkometsän tulevan käytön vaihtoehto 3:n mukaiseksi. Sen perusteella alueen virkistyskäyttöä ja profiilia korotetaan luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi. Lisäksi arvokkaimmilla osilla päätettiin lisätä suojelullisia tekijöitä, mutta
alueella kuitenkin tehtäisiin vuotuisia hakkuita.
Lautakunnasta lähtenyt hoito- ja käyttösuunnitelma perustuvat juuri aiempaan linjaukseen. Ulkometsään varatun suojeluvyöhykkeen keskeinen tehtävä on ensisijaisesti auttaa alueen eliölajiston säilymistä.
Mukautetun metsätalouden vyöhykkeellä on merkitystä niin talouden kuin suojelun kannalta. Puuntuottovaatimukset ovat alennetut. Normaalin metsätalouden vyöhykkeellä pääpaino on puuntuotannossa kuitenkin niin, että tapauskohtaisesti huomioidaan ulkometsän muut käyttömuodot.
Alueen käyttökustannuksista pääosa syntyy retkeilyalueiden kunnostamisesta. Hakkuutavoitteiden rahallista arvoa on laskettu 120 000 eurosta 60 000 euroon vuodessa.
Kaupunginhallitukselle edenneestä Sanginjoen ulkometsän suunnitelmasta vallitsee eri asiantuntijoiden kesken erimielisyyksiä. Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen mielestä Oulun kaupunki voi itsenäisesti päättää suojelun toteuttamisesta ulkometsässä ilman ympäristötointa ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskusta. Suojelupäätökset pitäisi tehdä metsäkeskuksen mielestä valtakunnallisten suositusten mukaisesti kustannustehokkaasti kaupungin omin päätöksin.
Oulun yliopiston, Oulun luonnonsuojeluyhdistyksen ja Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen kannanotossa korostetaan ulkometsän merkitystä oululaisten lähiluontokohteena, joten metsätaloudellisen käytön pitää olla ohjelmassa esitettyä harkitsevampaa. Esimerkiksi avohakkuita ei pitäisi tehdä lainkaan.