Nivala
Joutilas-oopperan hahmojen Pentti Haanpään ja Wiina-Matin kilvet saivat kiiltoa pintaan, kun kolmen hengen asiantuntijaraati kertasi Kalevan tietoiskussa taitelijoiden menneisyyttä.
Yleisön kannanotot olivat paljon puhetta herättäneitä taitelijoita ylistäviä.
"Haanpää välitti terävää ja diagnostista sanomaa. Minusta hän oli sanataiteen kirurgi", Veijo Anttonen yltyi kehumaan yleisön joukosta.
Parituntisen tilaisuuden aikana kävi selväksi, että niin Haanpää kuin Wiina-Mattikin olivat omaa aikaansa edellä. Molemmat ottivat voimakkaasti kantaa yhteiskunnallisiin asioihin, mutta tekivät sen tavalla joka ei kaikkia miellyttänyt.
"Wiina-Matilla oli paljon valtaa, sillä pilkkaluritukset pyörivät ympäri kyliä. Ehkä kohteeksi joutumista hieman pelättiinkin", Esko Selkäaho tiesi.
Yleisön ja puheenvuorojen pitäjien välillä vaihdettiin paljon arvokasta tietoa, jota ei ole saatu kansiin ja kirjoihin.
Haanpään tuotantoon perehtynyt Kari Sallamaa vaihtoi tilaisuuden jälkeen yhteystietoja Seija Seppälän kanssa, joka seurasi nuoruudessaan kirjailijaa erittäin läheltä.
"Haanpää oli lopussa hyvin ahdistunut, sillä häntä painostettiin kirjoittamaan se suuri kirja. Hän kysyi jopa meidän perheen tarinaa isältäni", hän paljasti asiantuntijoille.
Rooli tietoinen valinta
Sallamaan mukaan Haanpään merkitys on aivan muualla kuin suurissa painosmäärissä. Kirjailija oli paha, joka ei päästä lukijaansa helpolla.
"On ihme, ettei hänestä tullut isompilevikkistä kirjailijaa. Toisaalta Haanpää piti itse huolta siitä, ettei myynyt liikaa", prosessori analysoi.
Varpu Vilkuna esitti aiheellisen kysymyksen siitä, nauttivatko nämä taiteilijat erikoisista rooleistaan.
"Kyllä se Haanpäällä ainakin oli tietoinen valinta. Hän halusi ottaa yhteiskuntakriittisen asenteen ja olla vastakarvaan", Sallamaa arvioi.
"Haanpään päiväkirjassa avautuu epätoivoinen ja masentunut mies. Samaan aikaan tehdyissä kirjoissa hänellä on kuitenkin leppoisa ja periksi antamaton ote. Uskon, että kirjojen julkaisujen jälkeen hän on tuntenut suurta mielihyvää", Joutilas-oopperan ohjaaja Juha Hurme vastasi.
Suuria humoristeja
Kirjallisuudentutkija Sanna Karkulehto arvioi Wiina-Matin ryhtyneen kainostelemattomaksi runoilijaksi ja taiteilijaksi loukkaannuttuaan perin juurin tunkeilijoille, jotka olivat viillelleet hänen kasvattamansa omena- ja kirsikkapuut pilalle.
Kukallisilla asusteilla huomiota kylillä herättänyt mies ei ollut nimensä mukaisesti välttämättä kova juomaan. Naisten hepeneiden alta löytyi kuitenkin kantaaottava runoilija, jota kirjallisuudentutkija vertasi nykyisiin rap-artisteihin.
"Rapissa otetaan kantaa ja parodioidaan aivan samoin kun Wiina-Mattikin teki aikoinaan."
Juha Hurme muistutti, että molemmat henkilöt olivat myös suuria humoristeja. Asiat käännettiin tarinoissa päälaelleen, jonka jälkeen kritiikkiä satoi yllättävissäkin muodoissa.
"Haanpäällä oli terveen skeptinen asenne taiteeseen. Hän toimi todellisena kyntömiehenä. Hän tiesi, että asiat pitää repiä auki ennen kuin uutta syntyy. Yleisö vaatii tämänkaltaisia ukkosenjohtimia."
Ajat ovat muuttuneet ja taiteilijat sen mukana. Tietoiskun yleisö kaipasi Suomeen uusia haanpäitä ja wiina-matteja.
"Kirjoja kirjoitetaan nykyisin toisella tavalla, mutta esimerkiksi Joni Skiftesvik ja myös muutamat naiskirjailijat jatkavat perinnettä", Sallamaa tiesi.