Korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo kehottaa oikeusministeriötä pohtimaan, pitääkö oikeusmenettelyä Suomessa muuttaa.
Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta (EIT) viime vuosina lukuisia langettavia tuomioita sananvapausjutuista. Viimeksi viime viikolla valtio määrättiin maksamaan tiedotusvälineelle korvauksia sananvapauden loukkaamisesta.
Koskelon mukaan EIT:n ratkaisussa ilmenee torjuva suhtautuminen suomalaiseen järjestelmään, jossa virallinen syyttäjä on niin sanotun uhrin asialla ja ajaa rikossyytettä mediaa vastaan. Monissa muissa maissa asioita hoidetaan toisin.
Oikeusministeri Tuija Brax (vihr.) lukee EIT:n ratkaisua eri tavalla. Hänen mukaansa EIT pitää pääosin huonona, että sananvapausasiassa voisi tulla vankeusrangaistus.
Kansalaisen kannalta syyttäjävetoisen järjestelmän etu on siinä, että asianomistaja selviää pienemmällä taloudellisella riskillä kuin tilanteessa, jossa uhri ajaa itse syytettä tai nostaa vahingonkorvauskanteen. Jos syyttäjä häviää ajamansa jutun, valtio maksaa viulut.
Tutkijatohtori Päivi Tiilikan mukaan syyttäjät ajamaan mediajuttuja joskus liiankin innokkaasti.