Sananvapautta käsittelevä lainsäädäntö uudistetaan ja nykyaikaistetaan perusteellisesti. Hallitus antaa perjantaina eduskunnalle esityksen laiksi sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä.
Uudistuksella kumotaan viime vuosisadan alussa syntynyt painovapauslaki ja vuodelta 1971 peräisi oleva radiovastuulaki.
Uutta lakia on tarkoitus soveltaa kaikkeen julkaisu- ja ohjelmatoimintaan. Laki koskee siis myös internetissä tapahtuvaa viestintää.
Määräyksiä on tarkoitus kaikkinensa keventää. Samalla painovapauslain raskas valvontajärjestelmä puretaan.
Uuden lain valmistelussa on otettu huomioon perustuslaissa jokaisen perusoikeudeksi säädetty sananvapaus. Se sisältää oikeuden ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä.
Oikeusministeri Johannes Koskinen (sd.) korostaa lausunnossaan, että oikeudellinen vastuu sananvapauden käytössä ulotetaan nyt samanlaisena kaikkiin viestimiin.
Uudistus täyttää hänen mielestään merkittävän aukon perusoikeuksien laintasoisessa sääntelyssä.
Uusi laki koskee siis kaikkea Suomessa harjoitettavaa joukkoviestintää. Mukana ovat siten kaikki uuden viestinnän muodot.
Säännöllisesti julkaistavat verkkojulkaisut rinnastetaan vastedes ohjelmiin ja aikakautisiin julkaisuihin. Tyypillisin esimerkki ovat verkkolehdet. Nykyisin joukkoviestintälainsäädäntöä ei sovelleta verkkojulkaisuihin.
Yksityisten ihmisten ylläpitämiä kotisivuja uusi laki koskee vain osittain. Niihin sovellettaisiin vain määräyksiä, joilla toteutetaan rikos- ja vahingonkorvausoikeudellista vastuuta.
Uusi laki selkeyttää vastaavan toimittajan asemaa. Myös kaikilla aikakausjulkaisuilla, verkkojulkaisuilla ja ohjelmilla tulee olla vastedes vastaava toimittaja.
Hänen tehtävänään on johtaa ja valvoa toimitustyötä sekä päättää julkaisun tai ohjelman sisällöstä.
Rikosoikeudellinen vastuu juttujen ja ohjelmien sisällöstä kuuluu nykyiseen tapaan sille, jota rikoslain mukaan on pidettävä rikoksen tekijänä tai siihen osallisena.
Vastaavalla toimittajalla olisi kuitenkin edelleen erityinen rikosoikeudellinen vastuu. Häntä koskevan rikoksen uusi nimike olisi päätoimittajarikkomus.
Nykyisin lähdetään siitä, että päätoimittaja tai vastaava ohjelmatoimittaja ovat aina vastuussa julkaisussa tai ohjelmassa tehdystä rikoksesta, elleivät he pysty muuta näyttämään.
Tästä ns. käännetystä todistustaakasta luovutaan, ja vastaavan toimittajan syyllisyys on vastedes näytettävä toteen normaaliin tapaan.
Uusi laki tuo myös sen muutoksen, että vastine- ja oikaisuoikeus laajenee koskemaan kaikkea säännöllistä julkaisu- ja ohjelmatoimintaa.
Nykyisin vastineoikeus ei koske radio- ja tv-ohjelmia. Verkkojulkaisuista ei ole minkäänmoisia määräyksiä.
Esityksen mukaan vastineoikeus on jokaisella, jolla on perusteltu syy katsoa tulleensa loukatuksi aikakautisessa julkaisussa, verkkojulkaisussa tai niihin rinnastettavassa, toistuvasti lähettävässä ohjelmassa.
Toisaalta vastineoikeuden edellytyksiä tiukennetaan nykyisestä. Oikeus vastineeseen ei voi tulevaisuudessa perustua pelkkään loukkauskokemukseen. Vaatimusta olisi myös objektiivisin perustein pidettävä perusteltuna.
Vastineoikeus olisi vain yksityisellä ihmisellä. Oikeus saada itseään tai toimintaansa koskeva virheellinen tieto korjatuksi olisi yksityisen ihmisen lisäksi yhteisöllä, säätiöllä ja viranomaisella.
Kokonaan uusia ovat lakiesitykseen sisältyvät säännökset, joiden mukaan tuomioistuin voi antaa määräyksen kunnian ja yksityiselämän loukkaamista koskevan tuomion julkaisemisesta.
Laki sisältää myös erityismääräyksiä verkkoviestinnästä. Esimerkiksi oikeus ilmaista mielipiteitä ja lähettää muita viestejä nimettömänä koskee myös verkkoviestintää.
Toisaalta sisällöltään lainvastaisiin viesteihin olisi voitava puuttua myös silloin, kun niitä levitetään verkossa.
Esitys lähteekin siitä, että myös nimettömän verkkoviestin lähettäjän henkilöys on pystyttävä selvittämään silloin, kun epäillään rikosta.
Laitteen ylläpitäjälle tulee myös oikeus kahdessa tapauksessa omasta aloitteestaan keskeyttää verkkoviestin pitäminen yleisön saatavilla.
Aineistoon, joka on rangaistavaa kiihottamisena kansanryhmää vastaan tai joka sisältää ns. kovaa pornografiaa, voitaisiin näin heti puuttua.