Pääkirjoitus

Sa­nan­va­paus ei salli vainoa

Helsingin käräjäoikeuden tuomio MV-lehden kirjoittelusta tekee selväksi sen, ettei sananvapauden nimissä voi tehdä mitä tahansa.

Helsingin käräjäoikeuden tuomio MV-lehden kirjoittelusta tekee selväksi sen, ettei sananvapauden nimissä voi tehdä mitä tahansa.

Oikeusvaltion luonteeseen kuuluu, että se antaa kansalaisille vapauksien ohella suojaa.

Helsingin käräjäoikeus antoi torstaina tuomion jutussa, jollaista ei olisi voinut syntyä ennen internetin aikakautta.

Jo pitkään on ollut tiedossa, että verkkojulkaisuissa pätevät samat lait, oikeudet ja vastuut kuin perinteisessä painetussakin sanassa. Nyt saatiin kuitenkin tärkeä suomalainen päätös tapauksesta, jossa verkon avaamia mahdollisuuksia on käytetty rikollisella tavalla aivan poikkeuksellisessa mitassa.

Oikeus tuomitsi verkossa toimivan MV:n aiemman omistajan ja päätoimittajan Ilja Janitskinin yhden vuoden ja kymmenen kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen yhteensä 16 teosta. Tuomion perusteena ovat muun muassa kolme törkeää kunnianloukkausta, kaksi kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, tekijänoikeusrikoksia ja salassapitorikoksia.

Toisin kuin Janitskin pyrki osoittamaan, oikeuden mukaan juuri hän oli viime kädessä päättänyt verkkolehdessä julkaistusta ja levitetystä aineistosta. Hän oli siis vastuussa julkaisussa tehdyistä rikoksista. MV ei siis ollut vain alusta, jonka päälle syntyi materiaalia vailla Janitskinin myötävaikutusta.

Käräjäoikeudessa sai tuomion myös toinen kohujen pitkään ympäröimä hahmo, dosentti Johan Bäckman. Hänen tuomionsa on vuoden mittainen ehdollinen vankeusrangaistus yhteensä kolmesta rikoksesta: törkeästä kunnialoukkauksesta, yllytyksestä törkeään kunnianloukkaamiseen ja vainoamisesta.

Bäckmanin rikosten kohteena oli Yleisradion toimittaja ja vainon sytykkeenä se, että toimittaja kirjoitti Pietarissa toimivasta Venäjän trollitehtaasta ja muusta maan informaatiovaikuttamisesta. Tästä syystä Bäckman käynnisti toimittajaan kohdistuvan myllytyksen ja sai aikaan sen, että joukko muitakin henkilöitä alkoi eri tavoin häiritä ja uhkailla toimittajaa.

Käräjäoikeuden päätöksellä on mittaa yhteensä lähes 180 sivua. Kuvaukset tuomittujen teoista, esimerkiksi toimittajan vainoamismenetelmistä, ovat hätkähdyttäviä.

Oikeudenkäyntiaineisto on poikkeuksellisen laaja, mutta käräjäoikeus on tehnyt perusteellista työtä. Tuomioiden tueksi on koottu huomattava määrä ennakkotapauksia muun muassa sananvapautta koskien Euroopan ihmisoikeustuomioistuinta myöten.

Oikeusvaltion luonteeseen kuuluu, että se antaa kansalaisille sekä vapauksia että suojaa. Mitä tahansa ei voi perustella sananvapaudellakaan. Sen rajat ovat länsimaissa avarat, mutta ne kuitenkin ovat olemassa.

MV:n teksteissä on ollut valheellista tietoa, rasismia, halventavia vihjauksia ja esimerkiksi henkilöiden yksityiselämään liittyviä arkaluonteisia tietoja. Käräjäoikeuden yksiselitteinen näkemys on, että sananvapauden näkökulmasta näiden tekstien julkaisemiselle ei ole ollut mitään julkista intressiä.

Janitskin valittanee oikeuden päätöksestä hovioikeuteen. Tapaus on niin merkittävä, että käräjäoikeuden ansiokkaasta työstä huolimatta jatkokäsittely ylemmässä oikeusasteessa on asian periaatteellisen luonteen takia paikallaan.