Sa­na­mai­ja käy hyvällä tuu­lel­la

Suosittu sanataiteilija Heli Laaksonen on kiertänyt pitkin poikin Suomea viime keväänä ja jälleen tänä syksynä. Ouluun hän saapuu tänään, kierrettyään ensin pohjoisemmassa, Muoniossa, Levillä ja Rovaniemellä.

Runoilija Heli Laaksonen ei suinkaan aina kirjoita murteella. "Olen kakskiäline - ossan lyhkäst ja pitkä suame! Pitkällä suomella, siis kirjakielellä, kirjoittaminen on erilaista, mutta mukavaa sekin. Murretta kirjoittaessa sääntöjä on luotava itse koko ajan, eikä mikään ole valmista. Toisaalta suurempi vapauskin on silloin - ja puhekielen suorasukaisuus ja värikylläisyys kyllä viehättävät."
Runoilija Heli Laaksonen ei suinkaan aina kirjoita murteella. "Olen kakskiäline - ossan lyhkäst ja pitkä suame! Pitkällä suomella, siis kirjakielellä, kirjoittaminen on erilaista, mutta mukavaa sekin. Murretta kirjoittaessa sääntöjä on luotava itse koko ajan, eikä mikään ole valmista. Toisaalta suurempi vapauskin on silloin - ja puhekielen suorasukaisuus ja värikylläisyys kyllä viehättävät."

Heli Laaksosen Vartti yli kevät
-kiertue Madetojan salilla tänään kello 19.15. Liput 19 ja 15 euroa.

Suosittu sanataiteilija Heli Laaksonen on kiertänyt pitkin poikin Suomea viime keväänä ja jälleen tänä syksynä. Ouluun hän saapuu tänään, kierrettyään ensin pohjoisemmassa, Muoniossa, Levillä ja Rovaniemellä.


1. Olet käynyt viimeksi Oulussa 2006. Miksi näin pitkä tauko?

"Koskas oululaiset o viimeks meil Laitlas käyny? Taita olla viäl piremp aik! Oulussa on aina kyllä ollut vaahtokarkista makeampi vastaanotto, pitäisi tosiaan useammin käydä, 579 välissä olevaa kilometriä vähän rajoittavat."


2. Mikä pistää runoilijan kiertämään maakuntia?

"Sialun rauhattomuus, levoton miäl... On mukava kirjoittaakin, olla yksin vain keltaisessa talossa, oman pään sisällä. Vastapainoksi veri vetää esiintymään, kertomaan öisin mietittyjä juttuja ihmisvilinälle. On sata liekkiä sydämessä, kun pääsee katsomaan katkoviivaa asfaltilla ja teiden varsien syysleimua. Hauska on myös kuulla uusia murteita, nähdä paikalliserikoisuuksia (vaikka Suomi samanlaistuukin huimaa vauhtia), tavata kylä- ja kaupunkihulluja."


3. Eroaako runoyleisö eripuolella Suomea?

"Lapissa olen ollut vain vähän esiintymässä, mutta he ovat tuntuneet hyvin rennolta yleisöltä, on ollut välihuutoja ja loppuhalauksia. Savolaiset ovat aina kuunnelleet juttujani etukenossa, pää vähän kallellaan. Se näyttää somalta."

"Eteläsuomalaiset ovat huhuttua lämpimämpi yleisö, Helsingissäkin. Läntisessä yleisössä keikoillani itketään enemmän kuin muualla - koska lounaismurre on monien oma kotikieli, ei hassu kummajainen, he saavat kiinni myös runojeni surumielisistä ja haikeista sävyistä."


4. Naurattavatko meitä samat asiat murteesta huolimatta?

"Höpinöitteni aiheena ei ole murre, vaan puolipunttiset alushousut, karhun kauheus, siniset pakettiautot, parisuhteen raastavuus ja rakastettavuus - ne ovat yleismaailmallisia asioita, jotka naurattavat niitä, joiden elämää ne sattuvat jotenkin koskettamaan."


5. Kuvaile, millainen murre on lounaismurteesi.

"Napakka, hättäne, terävä niinko oravan hammas."

6. Väsytkö koskaan puhumaan?

"Puolentoista tunnin runokeikan (puhun sen satsin lähes hengittämättä) ja yleisötapaamisen jälkeen olen aivan mielelläni hiljaa useamman minuutin peräkkäin."


7. Väsytkö koskaan ajattelemaan?

"E! See o mu lempiharrastus ja suasikkityä."


8. Kiertueesi jälkinimi on: Hyväntuuline runokieartue. Kuinka pidät itsesi hyvällä tuulella?
"Olen isän puolelta perinyt selittämättömän taipumuksen hyväntuulisuuteen. Olen lumoissani aivan pienistä asioista: torimamman kivasta pikkuhatusta, höyhenestä laiturilla, bussikuskin kravattivalinnasta, siitä kun saa lämmintä ruokaa. Kiertueella tuulikone auttaa asiaa, jos ei omasta takaa löydy."


9. Milloin olet pahantuulinen?

"Olen tuulella käyvä ihminen, hyvä mieli voi puuskassa vaihtua mustaan ärhäkkyyteen - ja iloksi taas takaisin. Olen sinnikkään kiukkuinen, jos perusteltu, järkevä ehdotukseni ei mene läpi. Muitten ja oma hutilointi raastaa. Keltaisen lehdistön typerä riidankylväjämentaliteetti saa joka päivä hetkeksi suivaantumaan."


10. Kirjoitit Lauri Tähkästä ja Elonkerjuusta kirjan. Miksi?

"Yhtye on kaikkinensa läheinen minulle: he ovat hyviä ystäviäni, väkeviä ammattilaisia - ja vertaansa vailla oleva ilmiö. Ja sitä paitsi hee vihjail mul, et voit sääki simmosen kirjan tehrä, jollei kukka mu suastu."


11. Mistä muusta yhtyeestä voisit kirjoittaa kirjan?

"En mistä muust! En ole lainkaan musiikki-ihmisiä - en juuri jaksa kuunnella musiikkia ja vielä vähemmän osaisin analysoida. En myöskään tunne montakaan muusikkoa enkä alan kenttää muutenkaan. Ei olisi kykyä eikä huvia kirjoittaa - mutta Elonkerjuusta voisin kirjoittaa vaikka uuden!"


Lauri Tähkä vieraili vastikään Oulussa ja hän lähetti sinulle terveisiä:

"Se valovoimaisuus, tähtimäisyys ja iloisuus, joka sinusta loistaa, siitä pitäisi monen ottaa opiksensa. Teet runoutta, joka koskettaa, myös sanojen välissä. Hyvää keikkaa Ouluun!"


Mitä vastaat hänelle?

"Voi Lauri, rakas ystävä! Kiitos jälles uskon ja ilon valamisest - nii mont kertta olet pitäny tikapuist kii ja huurellu mul, et älä luavuta, Laaksone, vaik mää kui olen väittäny et munt huima ja tahron kotti. Säilytä sun hyvä syrämes ja kaunis miäles kaiken keskel."

Ilmoita asiavirheestä