Kestävyysjuoksija Samuli Vasala, 26, myöntää olevansa mustavalkoinen ihminen. Sen, minkä hän tekee, hän tekee täysillä. Välimuotoja ei ole.
"Vaikeinta kestävyysjuoksussa on löytää harjoittelun optimaalinen taso. Silloin kuljetaan koko ajan riskirajoilla. Tykkään ottaa riskejä enkä pelaa varman päälle. Siihen en usko", turkulaisjuoksija sanoo.
Samuli Vasala tietää pelin hengen, sillä hän on syntynyt urheilijasukuun. Hänen setänsä Pekka Vasala voitti Münchenin olympiakisoissa 1 500 metrin kultaa neljä vuotta ennen Samulin syntymää eli 1972. Samulin isä Hannu Vasala päätyi 1 500 metrillä aikaan 3.52. Kymppi meni 30 minuutin pintaan ja maratonkin tyydyttävästi 2.27,0. Myös samulin serkku Antti on kansallisen tason juoksija.
Samuli Vasala aloitti hiihtäjänä, mutta kun hän 16-vuotiaana jäi Hopeasommassa Torniossa toiseksi viimeiseksi, sai hiihto jäädä siihen pisteeseen.
Juoksija ei usko siihen, että hänen geeneihinsä olisi tarttunut puhdasta maileriainesta, mutta yhtä asiaa hän korostaa.
"Vasalan suvussa on tiettyä paloa kestävyysurheiluun. Ja se on tärkeä pointti, sillä tunteella tätä hommaa on tehtävä."
Tavoitteet
tapissa
Samuli Vasala on seitsemän vuotta harjoitellut Kari Sinkkosen metodeilla, joihin hän on tuonut mukaan myös omia kokemuksiaan ja näkemyksiään. Kaksikon tärkein tavoite oli asetettu Sydneyn olympiakisojen vitoselle vuodeksi 2000.
Kaikki näytti jopa pelottavan hyvältä. Budapestin EM-kisoissa 1998 Vasala sijoittui vitosella kuudenneksi. Samana vuonna hän juoksi vitosen ennätyksensä 13.28,17. Mutta sitten kohtalo puuttui peliin. Juoksijan jalkaterä operoitiin syyskuussa 1999 ja uudestaan tammikuussa 2000. Jalkapohjaan tehtiin jännesiirre: akillesjänteestä siirrettiin seitsemän senttiä lihasta päkiään. Sinä vuonna hän ei pystynyt kilpailemaan.
"Kyllähän ne tavoitteet asetettiin ihan tappiin. Miksi pitäisi ajella puolivaloilla? Minä olen aina tehnyt tätä hommaa sata lasissa. Minun suoritukseni ovat olleet joko helvetin paskoja tai helvetin hyviä. En halua tehdä tasapaksua jälkeä. Jos juoksen kesässä kymmenen kertaa vitosen, niin mieluummin isken kaksi kertaa 13.20 ja kahdeksan kertaa 14 minuuttia kuin viisi kertaa 14.30. Kuka sellaisia tuloksia muistaa", Vasala linjaa.
Vasalan mielestä hyvän kestävyysjuoksijan pitää liikkua koko kauden ajan lähellä suorituskykynsä maksimia, jolloin radalla aivan varmasti putkahtaa ainakin yksi huipputulos.
Maali on
aina oltava
Kun Samuli Vasalalle valkeni viime maaliskuun jalkaleikkauksen jälkeen, ettei hän pääse kesällä kilpailemaan radalle, hän päätti keskittyä pyöräilyyn.
Mies hankki kilpapyörän ja harjoitteli Turun maisemissa usein triathlonin huippumiehen Mika Luodon kanssa. Nyt Vasala on täysin koukussa pyöräilyyn, mutta huippu-urheilijana hän ei sitäkään asiaa pysty tekemään ilman päämäärää.
"On vaikea motivoitua ajamaan pyörällä kovaa, jos ei ole tavoitetta. Toukokuussa päätin osallistua duathlonin SM-kisoihin Solvallaan elokuun lopulla. Pyöräily on tuonut hienoja, uusia kuvioita sekä tehokkuutta kestävyysharjoitteluuni. Olen aivan varma, että kannan pyöräharjoittelun hedelmiä ensi vuonna juoksuradalla", Vasala virkkoo.
Polkemisen hedelmäsatoa Vasala poimi jo runsas viikko sitten Borlängessä Ruotsissa. Vasalan paluu kilpa-areenoille tuotti maastojuoksun Pohjoismaiden mestaruuden.
Mies on niin pahasti pyöräilyn koukussa, että seurasi heinäkuussa televisiosta Ranskan ympäriajon jokaisen startin. Hän viehättyi täysin Eurosportin suomalaisselostajan Peter Selinin osaamisesta ja ennen kaikkea innostumisesta.
"Pyöräily on Keski-Euroopassa kansallisurheilua ja hirmu suosittua. Suomessa laji on pahasti aliarvostettu, vaikka suomalaisia polkee ammattilaisina enemmän kuin koskaan aiemmin."
Kestävyysjuoksijat
fiksua porukkaa
Samuli Vasala on elävä esimerkki nykyajan fiksuista kestävyysjuoksijoista. Takavuosina oli tapana vitsailla, että "mitä pitempi matka sitä tyhmempi jätkä."
Maratonin Euroopan mestari Janne Holmén väsää parhaillaan väitöskirjaa historian alueelta. Viime kesänä Pariisin MM-kisoissa esteissä läpimurron tehnyt Jukka Keskisalo opiskelee kansantaloustiedettä Joensuun yliopistossa. Jari Matinlauri ja Johanna Risku valmistuvat juristeiksi.
Vasalan elämänarvot ovat kohdallaan. Hän toistaa jatkuvasti, että elämässä on kovin paljon muitakin asioita kuin urheileminen. Hän myöntää olevansa puolihullu, kun hän yhä jaksaa uskoa juoksemiseen.
"Pidän urheilussa pitkäjänteisyydestä. Tulokset ovat sportissa lopultakin vain lisäarvo. Pidän myös muutoksista, koska ne kuuluvat elämään. Jos opin ottamaan riskejä urheilussa, niin samaa kykyä kysytään myös bisneksessä."
"Jos en osaisi käsitellä urheilusta saamiani kokemuksia myöhemmin työelämässä ja muussakaan elämässä, silloin olisin tyhmä", Samuli sanoo.
Tähtäimessä
Ateenan vitonen
Samuli Vasalan ennätys Pekka Vasalan paraatimatkalla 1 500 metrillä on 3.38,39 kahden vuoden takaa. Tasollisesti hänen kovin ennätyksensä on kolmosen 7.46,95 vuodelta 2002.
Vasala on oppinut urheilemaan vuoden kerrallaan. Hän mielii Ateenan ensi kesän olympiakisojen 5 000 metrille. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että hänen on rikottava oma ennätyksensä selviytyäkseen joukkueeseen. Vasala arvioi, että tulosraja asettuu väliin 13.23-13.26.
Kokemusten opettamana hän pyrkii alkukesästä 2004 tuloskuntoon alimatkojen kautta eli hän kilpailee paljon 1 500 metrillä ja kolmosella.
Tammikuussa hän on lähdössä harjoittelemaan Etelä-Afrikkaan ja maaliskuussa tuttuun paikkaan Italian Ostiaan.