Euroopan unionin aluetukien hyödyntämistä vaikeuttaa edelleen hidas ja joustamaton byrokratia. EU:n rakennerahasto-ohjelmien hallinnoinnin koetaan osittain jopa vaikeutuneen ja byrokratian lisääntyneen.
Europarlamentaarikko Samuli Pohjamo (kesk.) selvitti omaa mietintötyötään varten EU:n jäsenmaiden alueiden kokemuksia Agenda 2000 - uudistuksen toteutumisesta. "Kokemukset muuallakin ovat pitkälle samantapaisia kuin Suomessa", Pohjamo kertoi perjantaina Helsingissä.
Aluepolitiikasta vastaava EU:n parlamentin valiokunta on jo käsitellyt Pohjamon mietinnön. Parlamentin istunnon käsittelyyn se on tulossa helmi-maaliskuussa.
Pohjamo arvostelee myös sitä, että EU-tukien myötä alueilta on vedetty pois kansallista rahoitusta, mikä on vastoin ns. täydennysperiaatetta. Näin on Pohjamon mukaan tapahtunut Suomessa ja monissa muissakin maissa.
Pohjamon mielestä EU:n komission pitäisi selkeyttää tätä periaatetta koskevia säännöksiä ja myös harkita rangaistuksia jäsenvaltioille, jotka toistuvasti rikkovat sitä vastaan.
Kansallisen rahoituksen saamista EU:n tukemille hankkeille vaikeuttaa Pohjamon mukaan se, että yritykset kavahtavat niihin liittyvää raskasta hallintoa ja pitkiä käsittelyaikoja. Hänen mukaansa rahoitussäännökset koetaan alueilla edelleen monimutkaisiksi, osin epäselviksi ja tulkinnanvaraisiksi.
Myös hankkeiden ja rahankäytön valvontaa sekä tulosten arviointia kannattaisi Pohjamon mielestä miettiä uudelleen. Varojen käytön valvontaa voisi parantaa, mutta siinäkin on syytä välttää päällekkäisyyttä.
Pohjamo suosittaa tarkastusten keskittämistä niille alueille, joilla on havaittu väärinkäytöksiä. Epäonnistuneet hankkeet pitäisi tuoda esille.
Pohjamo peräänkuuluttaa myös parempia mittareita tulosten arvioimiseksi. Tärkeämpää olisi arvioida, mitä tuloksia on saatu, kuin sitä, onko byrokratia varmasti toiminut.